Seuraava Jyväskylän yliopistossa Historian ja etnologian laitoksella hyväksytty pro gradu-tutkielma on luettavissa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen (H-rakennus) laitoskirjastossa:
Hannonen, Anna, Heimokansamme Itä-Karjalassa. Neljän suomalaisen sanomalehden välittämä kuva Itä-Karjalan väestöstä ja oloista jatkosodan vuosina 1941-1943. Pro gradu –tutkielma. Historian ja etnologian laitos/ Suomen historia. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä 2009.
Pro gradun tiiivistelmä:
Tutkimuksessa tarkastellaan neljän suomalaisen sanomalehden, Ajan Suunnan, Helsingin Sanomien, Kalevan ja Suomen Sosialidemokraatin, välittämää kuvaa jatkosodan vuosina 1941-1943 Itä-Karjalasta, sen väestöstä ja oloista. Valtion tiedotuslaitoksen (VTL) keskittyminen pääministerin alaisuuteen vuonna 1941 yhtenäisti ja tehosti sensuurin pääperiaatteita. Tutkimuksessa paneudutaan myös sensuurin vaikutuksiin sanomalehtien tiedonvälityksessä.
Suomi halusi tuoda esille ulkomaille puolustuksellisista syistä miehittää Itä-Karjala. Itä-Karjalan miehityksen ja sen mandollisen liittämisen myöhemmin pysyvästi Suomeen katsottiin antavan maalle paremmat lähtökohdat Neuvostoliiton uhkaa vastaan. Sanomalehdet puivat Suur-Suomea ahkerasti etenkin vuoden 1941 syksyllä ennen kuin sensuuri kielsi asiasta kirjoittelun turvallisuuspoliittisista syistä.Itä-Karjalan liittämiselle Suomeen annettiin myös lehtien välitykselle muita syitä, kuten historialliset ja taloudelliset syyt. Miehitykselle annettiin, Mannerheimin 11.7.1941 anfaman ns miekantuppipäiväkäskyn jälkeen, myös heimokansan vapauttamisen merkitys.
Itä-Karjalaan perustettiin sotilashallinto, jonka tehtävänä oli huolehtia paikallisten asukkaiden toimeentulosta ja valistuksesta. Valistuksen lähtökohtana oli saada paikallinen väestö haluamaan itse tulla osaksi Suomea, jolloin valtiovallan olisi helpompi perustella miehityksen oikeutusta. Lehdistö välitti väestöstä kuvan, jossa he olisivat yhdessä joukoin iloitsemassa armeijan saapumisesta ja kohtelivat sotilaita vapauttajinaan. Sanomalehtien välittämä kuva, antoi ymmärtää itäkarjalaisten olevan samankaltaisia luonteiltaan ja piirteiltään kuin suomalaisten, mutta kaipaavan valitusta ja opetusta saavuttaakseen samanlaisen sivistyksen kuin suomalaisilla. Tähän vaikutettiin mm järjestämällä lapsille opetusta Suomen mallin mukaan. Lehdistä sai myös vaikutelman, että Itä-Karjalan olot olivat surkeat Neuvostoliiton vaikutuksen alaisena, mutta nyt sotilashallinnon ja suomalaisten avulla, elämänlaatua ja elintasoa pystyttiin kohottamaan.
VTL vaikutti voimakkaasti lehtien kirjoituksiin. TK-rintamakirjeenvaihtajien selostukset alueen oloista ja väestöstä sekä muut VTL:Ilä selvästi tuotetut jutut antoivat vähän valtaa lehdistön todellisille mielipiteille ja ajatuksille miehityksestä ja alueen kenties pysyvästi Suomeen liittämiselle. Täten lehtien välille ei juurikaan syntynyt eroavaisuuksia puoluetaustoista huolimatta.
-
hela-harjoittelija
- Viestit: 46
- Liittynyt: 09.02.09 10:01