Stonehengen lähettyviltä löytynyt toinenkin kivikehä
Brittiläiset arkeologit ovat löytäneet parin kilometrin päästä Stonehengestä, Wiltshiren kuuluisasta kivipaasien muodostamasta ympyrästä toisen, pienemmän kivikehän jäänteet. Löytö, jonka toivotaan tuovan lisätietoa myös Stonehengestä tehtiin jo kesällä 2009, mutta asiasta tiedotettiin vasta lokakuun alkupuolella.
Uusi löytö, jota tutkijat ovat luonnehtineet merkittäväksi, nimettiin Bluestonehengeksi sen muodostaneiden 25 kivipaaden sinertävän sävyn mukaan. Bluestonehenge sijaitsee Stonehengen Avon-jokeen yhdistävän Avenueksi kutsutun polun päässä.
Löydön tekivät Stonehenge Riverside -projektin arkeologit. Vuodesta 2003 toiminut projekti on merkittävä arkeologinen selvitystutkimus, jonka kohteena on Stonehengen ympäristön kehitys neoliittisen ja pronssikauden Britanniassa. Projekti on toteutettu Sheffieldin, Manchesterin, Bristolin, UCL:n ja Bristolin yliopistojen arkeologien yhteistyönä ja esimerkiksi kaivauksiin on osallistunut myös arkeologian opiskelijoita. Projekti on osittain the Art and Humanities Research Councilin (AHRC) rahoittama.
Toisin kuin Stonehengessä, 5000 vuotta sitten pystytetystä Bluestonehengestä ovat tänä päivänä jäljellä vain kuopat, joissa suuret kivipaadet kerran seisoivat. Läpimitaltaan noin kymmenen metriä olevien kuoppien koko viittaisi siihen, että valtavan kokoiset paadet olisivat olleet Preselivuorilta Pembrokeshirestä, Walesista louhittua sinertävää kivilaatua. Tämä doleriittikivi on kemiallisesti muuntunutta magmakiveä ja kovempaa kuin graniitti. Louhos sijaitsee varsin kaukana Bluestonehengen rakennuspaikasta – matkaa kohteiden välillä on noin 322 kilometriä.
Bluestonehengen uskotaan olevan pystytetyn samoihin aikoihin kuin Stonehengen ja sen rakentajien epäilläänkin olleen yhteydessä Stonehengeen. Niinpä Stonehengestä saattaakin löytyä syy siihen, miksi Bluestonehengen kivipaasien paikalla on enää vain kuoppia.
Bluestonehengen kaivaukset Avon-joen länsirannalla. Kuva: Aerial-Cam/Stonehenge Riverside Project
Stonehenge Riverside -kaivausprojektissa toimivan Bristolin yliopiston arkeologin Joshua Pollardin mukaan Bluestonehengen pilarimaiset siniset kivipaadet on vedetty neoliittisen kauden aikana (n. 5000–1200 eaa.) kulkueille tarkoitettua reittiä pitkin Stonehengen luo. Kivet on käytetty osana Stonehengen uudelleenrakennusta, joka tapahtui vuoden 2500 eaa. tienoilla. Arkeologien tiedossa on, että tuon ajankohdan jälkeen Stonehenge muodostui suurinpiirtein 60 walesilaisesta ja 83 paikallisesta sarsen kivestä. Jotkut niistä kivistä, joista Bluestonehengen kivikehä kerran rakentui, seisovat siis todennäköisesti nyt Stonehengen keskustassa, epäilee Pollard. Tiedemiehet aikovat käyttää radiohiiliajoitusta saadakseen paremman kokonaiskuvan lähekkäin sijaitsevien monumenttien historiasta.
Stonehengen arvoitus viimein ratkeamassa?
Stonehengen käyttötarkoitus on tähän asti pysynyt mysteerinä. Bluestonehengen löytyminen saattaa viimein raottaa epätietoisuuden verhoa; Joshua Pollardin mukaan uusi löytö vahvistaa teoriaa, jonka mukaan Stonehenge olisi osa hautaamismenoihin liittyvää reittiä ja laajempaa rakennelmaryhmää. Stonehenge Riverside -projektissa ollaankin oltu erityisen kiinnostuneita Stonehengen suhteesta Avon-jokeen ja seudulla sijaitseviiin muihin muinaisiin monumentteihin. Tällaisia ovat muunmuassa Durrington Walls, Cursus, jo aiemmin mainittu Avenue sekä Woodhenge.
Pollard kuvaileekin Bluehengen löytymistä uskomattomaksi juuri siksi, koska se hänen mukaansa osoittaa Stonehengen olevan osa suurempaa seremoniallista kokonaisuutta, joka on ollut yhteydessä lähellä sijaitsevaan Avon-jokeen. “Kukaan ei olisi voinut arvata, että niin lähellä olisi myös toinen kivikehä. Se muuttaa käsitystämme tästä 150 kilometriä Lontoosta länteen sijaitsevasta suositusta turistikohteesta”, toteaa Pollard.
Pollardin mukaan neoliittisen kauden ihmiset tulivat veneillä jokea alas ja kirjaimellisesti astuivat maihin Avon-joen tuntumassa sijaitsevan Bluehengen kohdalla. He kerääntyivät mahdollisesti tiettyinä aikoina vuodesta – esimerkiksi talvipäivän seisauksen yhteydessä – ja kantoivat kuolleiden jäännökset hautaamista varten lähes kolmen kilometrin pituista hautajaiskulkueille tarkoitettua reittiä Bluehengestä kalmistoon, joka sijaitsi Stonehengessä.
Stonehengen alkuperäisestä tarkoituksesta on kiistelty jo vuosikymmenten ajan.
Kuva: Wikimedia Commons.
“Saattaa olla, että Bluestonehengestä kuolleet aloittivat viimeisen matkansa kohti Stonehengeä”, sanoo Stonehenge Riverside -kaivausprojektia johtava Sheffieldin yliopiston arkeologi Mike Parker Pearson. “Monikaan ei tiedä, että Stonehenge oli aikansa suurin kalmisto”, hän toteaa.“Ehkä sinertävistä kivistä muodostettu kehä toimi paikkana, jossa kuolleiden ruumiit poltettiin ennen kuin tuhkat haudattiin Stonehengeen.”
Stonehengestä ei ole löytynyt todisteita ihmisasutukseen liittyvästä esineistöstä, kuten keramiikasta, eläinten luista, ruoan jäänteistä tai kivikaudelle tyypillisistä piikivestä valmistetuista työkaluista. Tämäntyyppisiä löytöjä on sen sijaan tehty kaivausryhmän vuonna 2005 ylempää joenvarresta löytämästä kylästä, mikä on saanut johtavat tutkijat uskomaan Stonehengen todellakin olleen juuri hautausmaa.
Stonehengen tarkoituksesta on kuitenkin kiistelty jo vuosikymmenten ajan. Asemoinnistaan suhteessa laskevaan ja nousevaan aurinkoon tunnettu kivikehä on edustanut joillekin esihistoriallista temppeliä, toiset taas ovat väittäneet sitä astronomiseksi observatorioksi tai epäilleet sen toimineen jonkinlaisena ajanlaskun välineenä.
Pollard pitää kaikesta huolimatta kiinni omasta teoriastaan; hänen mukaansa muut eivät ole perustaneet oletuksiaan arkeologisiin löytöihin. Arkeologit aloittivat viimeisimmät kaivauksensa toivoen selvittävänsä Stonehengelle johtavan polun reitin. Heillä ei ollut aavistustakaan siitä, että he sattumalta löytäisivät toisen kivikehän, joka auttaisi selvittämään Stonehengen mysteeriä.
Stonehengen arvoitus tuskin on vielä kokonaan ratkaistu, mutta jokainen uusi löytö tuo hieman lisätietoa tästä kiehtovasta muinaisesta monumentista.
Tarkemmat tiedot löydöstä on tarkoitus julkaista helmikuussa 2010.
Lähteet:
AHRC website: Case Study: Stonehenge Riverside Project, haettu 28.10. 2009.
BBC News: “Mini-Stonehenge find important” 3.10. 2009, haettu 28.10. 2009.
CNN.com/europe, Moni Basu: “Stone circle suggests Stonehenge part of burial complex” 7.10. 2009, haettu 28.10. 2009.
Otavan tietosanakirja, Otavan Kirjapaino Oy, 2002 Keuruu.
The New York Times: “Traces of Ancient Village Found Near Stonehenge” 30.1. 2007, haettu 28.10. 2009.
The Stonehenge Riverside Project Fieldwork in 2008, haettu 28.10. 2009.
The University of Sheffield Media Centre: “Archaeologist at University finds 'Bluestonehenge' site” 5.10. 2009, haettu 28.10. 2009.
Yle Uutiset: “Stonehengen lähellä toinenkin ikivanha kiviympyrä” 4.10. 2009., haettu 28.10. 2009.
Kuvalähteet:
Kuva 1: Guardian lehti “'Second Stonehenge' discovered near original” 6.10. 2009, kuva Aerial-Cam/Stonehenge Riverside Project, haettu 28.10. 2009.
Kuva 2: Wikimedia Commons: “Stonehenge Wide Angle”, kuva: käyttäjä “Daveahern” 3.3. 2005, haettu 28.10. 2009.
Aiheeseen liittyviä linkkejä:
BBC News: History of Stonehenge -tietokoneanimaatio, haettu 28.10. 2009.
BBC News: “New glacier theory on Stonehenge” 13.6. 2006, haettu 28.10. 2009.
BBC /wales southwest: Stonehenge bluestone site 'revealed' 27.6. 2006, haettu 28.10. 2009.
Burl, Aubrey: “Glaciers and the bluestones of Wales”, British Archaeology -lehti n:o 45 kesäkuu 1999, haettu 28.10. 2009.
Miettinen, Jukka O.: “Megaliittinen arkkitehtuuri: suurten kivipaasien taide”, haettu 28.10. 2009.
Science Daily: “Huge Settlement Unearthed At Stonehenge Complex” 30.1. 2007, haettu 28.10. 2009.
UNESCO World Heritage: “Stonehenge”, haettu 28.10. 2009.
WalesOnline.com.uk: “Archaeologists figure out mystery of Stonehenge bluestones”24.6. 2005, haettu 28.10. 2009.