Seuraava Helsingin yliopistossa hyväksytty pro gradu -työ on nyt
luettavissa E-thesis-palvelussa:
Kyösti Knuuttila: Historiallinen muutos ja kansallinen kertomus Suomalaiset
ja historia -esitutkimuksessa
(valtiotieteellinen tiedekunta, yhteiskuntahistorian laitos, poliittinen historia)
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200911162354
Opinnäytteen tiivistelmä:
"Pro gradu -tutkielmani kuuluu historiatietoisuuden empiirisen tutkimuksen piiriin.
Historiatietoisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä prosessia, jossa ihmiset
jäsentävät ajallisia kokemuksiaan. Ihmisten käsitykset menneestä vaikuttavat
heidän käsityksiinsä nykyisyydestä ja muokkaavat samalla tulevaisuudenodotuksia.
Pro gradu -tutkielmani alkuperäisaineistona on Historiatietoisuus Suomessa
-tutkimushankkeen Suomalaiset ja historia -esitutkimuskyselyaineisto. Esitutkimus
toteutettiin keväällä 2009 lähettämällä kyselylomake 1000 satunnaisesti valitulle
Manner-Suomessa asuvalle 15–79 -vuotiaalle henkilölle.
Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenäni, on miten kyselyyn vastanneet jäsentävät
historiallista muutosta ja kehitystä. Toisena tutkimuskysymyksenäni on, miten
vastaajat tulkitsevat Suomen kansallista kertomusta. Kolmanneksi tarkastelen,
kuinka kyselytutkimus soveltuu historiatietoisuuden tutkimiseen. Samalla
tarkastelen kyselytutkimuksen käytön mahdollisuuksia ja rajoja historiatietoisuuden
tutkimuksessa.
Metodinani ovat aikaisemmissa vastaavanlaisissa kyselytutkimuksissa käytetyt
tilastollisen päättelyn menetelmät hermeneuttiseen tulkintaan yhdistettynä.
Vastausjakaumien tarkastelun ja korrelaatioiden vertailun lisäksi tarkastelin
aineistosta eksploratiivinen faktorianalyysin avulla nousevia tulkintaulottuvuuksia.
Kvantitatiivisen aineiston analyysissani korostui tilastollisen päättelyn avulla
saatujen tulosten sisällöllisen merkitsevyyden tarkastelu. Osana analyysiani testasin
aiemman tutkimuksen ja oman esiymmärrykseni pohjalta muodostettuja hypoteeseja.
Tutkimustulokseni jakautuvat kahtia vastaajien historiatietoisuutta käsitteleviin
tuloksiin ja kyselytutkimuksen metodin arviointiin. Kyselyn tulosten valossa Suomen
1900-luvun historia piirtyy vastaajille pitkälti kansallisena edistyskertomuksena.
Vastaajat kokivat kyselyn yhteydessä historian kansalliseksi suurkertomukseksi,
jossa korostuvat suurmiesten teot. Osittain tästä syystä historian muutosvoimina
korostuivat vastauksissa persoonattomat ja lainomaiset voimat, kun taas yksilön
mahdollisuudet vaikuttaa historian kulkuun nähtiin vähäisiksi.
Vuoden 1918 tapahtumien tulkinnoissa valtaosa vastaajista korosti
vastakkainasettelun jääneen taka-alalle. Talvi- ja jatkosodan tulkinnoissa
korostuivat puhtain asein käyty taistelu ja kansallinen yhtenäisyys, vaikka myös
vastakkaisia tulkintoja esiintyi.
Kansainvälisen tulevaisuuden ja kansallisen menneisyyden välille nousi
kyselytutkimuksen tulosten perusteella jännite. Tulevaisuuden haasteet, joihin
Suomen odotetaan vastaavan, ovat kansallisvaltioiden rajat ylittäviä. Kansallisvaltio
on kuitenkin edelleen keskeinen toimija ja vastaajat odottivat kansallisvaltion
tarttuvan tulevaisuudessa esiintyviin ongelmiin. Kansainvälistyminen haastaa
kansallista kertomusta, mutta saa samalla monet ihmisistä kääntymään yhä
tiukemmin kansallisen kertomuksen pariin. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä,
että kansainvälisyyttä korostavien tulevaisuudenodotusten myötä koko kansallista
kertomusta tullaan arvioimaan uudelleen.
Kyselytutkimus tuotti mielenkiintoista tietoa vastaajien historiatietoisuudesta,
mutta metodin käyttöön liittyy myös erilaisia rajoitteita ja haasteita. Näistä
rajoitteista päällimmäisenä nousi esiin kyselytutkimuksiin rakenteellisesti liittyvä
vastaajien johdattelu ja keskittyminen pinta-asenteisiin. Näitä rajoitteita voidaan
avartaa esimerkiksi tekemällä syventäviä jatkohaastatteluja vastanneiden kanssa."