
Suorannan 1920−1930 -luvun kutomoteollisuudessa työskennelleiden naisten työsuhteisiin pureutuva tutkimus osoittaa, ettei naisilla ollut juurikaan pelivaraa vaikuttaa omaan työntekoonsa, sen kestoon, sisältöön tai palkkaukseen. Työnteon yksipuolinen säätely työnantajan puolelta ei antanut tähän mahdollisuuksia, vaan vasta työehtosopimusjärjestelmä toi kuria ja parannusta, joskaan ei korjannut naisten palkkausta. Suoranta haastaa ja kysyy samoja kysymyksiä historialliselta aineistoltaan kuin tämän päivän ammattiyhdistysliikkeeltä: Miksi sukupuolten samapalkkaisuutta ei otettu 1920-luvulla ammattiliiton neuvottelujen lähtökohdaksi? Miksi tämän päivän vahvat liitot eivät tue naisvaltaisten matalapalkka-alojen työn arvostamista? Miksi nykypäivän työelämän epäkohtia yhä suvaitaan?

Työväenperinne ry jakaa Vuoden Työväentutkimus -palkinnon vuorovuosina ammattitutkijoille ja harrastajatutkijoille. Tällä kertaa palkintoraati arvioi vuosina 2008−2009 ammattitutkijoiden julkaisuja, ja ne sijoittuivat ennen muuta työväestön, työväenluokan ja työväenliikkeen tutkimusalaan. Näillä kriteereillä arvioitavaksi valikoitui 37 tutkimusta kaikkiaan yli 80 aiheensa puolesta mahdollisesta teoksesta. Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajana dosentti Anu-Hanna Anttila (TY/sosiologia) sekä jäseninä dosentti Marjaliisa Hentilä (HY/taloushistoria), dosentti Erkki Vasara (HY/poliittinen historia), FT Kati Launis (TY/kotimainen kirjallisuus) ja VTT, historiantutkija Veli-Pekka Leppänen.
* Suoranta Anu: Halvennettu työ Pätkätyö ja sukupuoli sopimusyhteiskuntaa edeltävissä työmarkkinakäytännöissä (Vastapaino)
* Tauno Saarela: Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923-1930 (SKS 2009)