Sain tietooni,että säveltäjä Hannes Konno sävelsi otsikon nimisen marssin alunperin Saksaan lähteville jääkäreille. Sitä ei liene sanoitettuna koskaan äänitetty. Myöhemmin kapellimestari Knut Kangas teki tähän samaan sävelmään sanat, joiden myötä marssi muuttui suosituimmaksi työväen lauluksi nimeltä "Taistojen tiellä".
Oliko jääkäreille sävellettyyn marssiin tehty sanat? Jos sanat ovat olemassa, mistä ne voisi saada?
Tai mistä niittä kannattaisi yrittää seuraavaksi tiedustella? - Kaikki vinkit, vaikka vähäisetkin olisivat minulle arvokkaita.
-
Mikko Porvali
- Viestit: 1
- Liittynyt: 06.09.10 11:18
Re: Sanat "Jää hyvästi, isänmaa"-marssiin?
Tervehdys!
Selvittelin aikanani samaa asiaa nyt jo toistakymmentä vuotta sitten, mutta työ jäi tuolloin kesken.
Muistan kuitenkin kuulleeni sotilashistorioitsija Stig Roudasmaalta, että Hannes Konnolla on/oli musiikillinen poika, joka oli ammattiupseeri. Muistini mukaan pojan nimi oli Alf Konno. Samanniminen kapteeni näyttää soittaneen trumpettisoolon kadettikunnan juhlassa Katajanokan kasinolla jo vuonna 1954, joten ikää olisi nykyisin oltava jo melkoisesti. Tarkempia tietoja löytänet halutessasi kadettimatrikkelista esim. lähimmästä kirjastosta. Sieltä saattaisi löytyä myös mahdollisten lasten nimiä.
Numerotiedustelu näyttää antavan puhelinliittymiä n. viidelle Konno-nimiselle henkilölle Helsinkiin. Ehkä joku heistä voisi auttaa; soittelurumbakaan ei olisi aivan mahdoton.
Mikäli jääkärimusiikki sanoituksineen kiinnostaa laajemmin, vinkkaan tutustumaan Jääkäriliiton kokoelmiin sota-arkistossa (KA/Sörnäinen). Siellä säilytetään mm. niitä sanoituksia, jotka aikanaan osallistuivat jääkäreiden marssin sanoituskilpailuun, ja joista Sibeliukselle sävellettäväksi lähetetty Nurmionkin sanoitus valittiin. Itse pidin mielenkiintoisena sitä, ettei runokilpailun voittanut teksti kuulunut 3. säkeistön alussa "Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa", vaan "Viro, Aunus ja Karjalan kaunis maa - yks' suuri on Suomen valta."
(Muistaakseni Lapin sotilassoittokunnan kapellimestari sävelsi näistä aikanaan ainakin yhdet kilpailuun osallistuneet sanat komeaksi ja soinniltaan uljaaksi marssiksi, alkaen jotenkin tähän tapaan:
"Me kiertäen maitten ja merten taa
pois Suomesta ponnistelimme.
Kotirannat silmissä kangastaa -
nyt jälleen vie mielemme sinne,
missä kansamme kantaa kahleitaan
yhä uhrina sorron ja vainon!
Mi mahti nostaisi Suomenmaan
alta sorron ja kahleiden painon?")
MP
Selvittelin aikanani samaa asiaa nyt jo toistakymmentä vuotta sitten, mutta työ jäi tuolloin kesken.
Muistan kuitenkin kuulleeni sotilashistorioitsija Stig Roudasmaalta, että Hannes Konnolla on/oli musiikillinen poika, joka oli ammattiupseeri. Muistini mukaan pojan nimi oli Alf Konno. Samanniminen kapteeni näyttää soittaneen trumpettisoolon kadettikunnan juhlassa Katajanokan kasinolla jo vuonna 1954, joten ikää olisi nykyisin oltava jo melkoisesti. Tarkempia tietoja löytänet halutessasi kadettimatrikkelista esim. lähimmästä kirjastosta. Sieltä saattaisi löytyä myös mahdollisten lasten nimiä.
Numerotiedustelu näyttää antavan puhelinliittymiä n. viidelle Konno-nimiselle henkilölle Helsinkiin. Ehkä joku heistä voisi auttaa; soittelurumbakaan ei olisi aivan mahdoton.
Mikäli jääkärimusiikki sanoituksineen kiinnostaa laajemmin, vinkkaan tutustumaan Jääkäriliiton kokoelmiin sota-arkistossa (KA/Sörnäinen). Siellä säilytetään mm. niitä sanoituksia, jotka aikanaan osallistuivat jääkäreiden marssin sanoituskilpailuun, ja joista Sibeliukselle sävellettäväksi lähetetty Nurmionkin sanoitus valittiin. Itse pidin mielenkiintoisena sitä, ettei runokilpailun voittanut teksti kuulunut 3. säkeistön alussa "Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa", vaan "Viro, Aunus ja Karjalan kaunis maa - yks' suuri on Suomen valta."
(Muistaakseni Lapin sotilassoittokunnan kapellimestari sävelsi näistä aikanaan ainakin yhdet kilpailuun osallistuneet sanat komeaksi ja soinniltaan uljaaksi marssiksi, alkaen jotenkin tähän tapaan:
"Me kiertäen maitten ja merten taa
pois Suomesta ponnistelimme.
Kotirannat silmissä kangastaa -
nyt jälleen vie mielemme sinne,
missä kansamme kantaa kahleitaan
yhä uhrina sorron ja vainon!
Mi mahti nostaisi Suomenmaan
alta sorron ja kahleiden painon?")
MP