Mistä on amerikkalaiset tehty? Ainakin yksilönvapauksista joihin edes presidentin ei tule koskea. Yhdysvalloissa yhteiskunnallinen keskustelu on ollut vilkasta. Liberaalina pidetyn presidentti Barack Obaman valtakausi ja erityisesti terveydenhuollon uudistukset ovat horjuttaneet amerikkalaisen yhteiskunnan tasapainoa.Osa amerikkalaisista suhtautuu epäilevästi uudistuksiin ja syyttää niitä liian tasapäistäviksi ja idealistisiksi.
History News Servicen kirjoittaja ja Washingtonin yliopiston yliassistentti Johann Neem tuo esiin ajankohtaisen yhdysvaltalaista yhteiskuntaa puhututtavan aiheen. Kirkollisen ja maallisen hallinnon päätösvalta halutaan erottaa toisistaan omaksi valtaelimekseen.Tämä ehdotuksen mukaan kirkon oma hallinto voisi itse päättää omaa toimintakenttää koskevista aiheista.Yhteiskunnallisessa keskustelussa on aika ajoin aiheita, joiden eettis-moraalinen sisältö hyötyisi uskonnollisen tahon tarjoamasta mielipiteestä kun taas poliittinen päätäntövalta voisi keskittyä selkeästi oman kenttänsä tehtäviin.
MITÄ KUULUU, AMERIKKA?
Mitä kuuluu Yhdysvaltain mantereelle tänään?Mitkä muutoksen ja aktiivisuuden tuulet pitävät yhteiskuntaa liikkeessä?Yhdysvaltain poliittinen elämä on saanut lisämausteen rebulikaanien Tea Party- puolueesta ja sen voimallisesta viestinnästä.Suomessa puole on tullut tutuksi nimikkeellä teekutsu- liike. Nimensä puolue on saanut vuoden 1773 tapahtumista kun bostonilainen alus kumosi mereen teelastinsa jouduttuaan brittihallituksen verokiistan kohteeksi. Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman valtaantulo palautti amerikkalaisten mieliin mantereen historian ensihetket. 1900- luvun alussa siirtolaiskysymys puhutti yhdysvaltain valtaapitäviä.Siirtolaisten maahantuloa rajoitettiin ja heidän assimiloitumistaan uuteen maahan ohjattiin merkittävästi. Yhdysvallat ei halunnut uusia vaikutteita,kieliä ja kulttuureja siirtolaisten mukana maahansa.Vastustus uudistuksia kohtaan,jotka vähäisestikin viittasivat vieraaseen alkuperään,haluttiin sivuuttaa.
Monikulttuurisuuden kehdossa kansa voi hyvin jos sitä ei viedä kohti tasapäistäviä muutoksia. Amerikkalaisten keskuudessa virinneet rohkeimmat epäilyt puhuvat sosialismin maihinnoususta.(kts kuva 1) Historiallinen sairasvakuutusuudistus ja sen voimaantulo ei ole hiljentänyt hävinneiden puoluetta vaan teekutsu- liike on jatkanut taisteluaan. Sen silmissä sairasvakuutusuudistus oli merkki väärästä suunnasta sillä tasapäistävät uudistukset voivat murentaa yksilönoikeuksia.Miksi yksilönoikeudet ovat sitten niin tärkeitä,eivätkö amerikkalaiset halua demokratiaa?Ehkä kyse onkin yhdistelmästä,jossa maan historian ensimmäinen värillinen presidentti tekee poikkeuksellisia uudistuksia.Yhdistelmä voi olla kerralla liikaa hyväksyttäväksi.
Lieveilmiöinä liikkeen ympärillä ovat väkivallan läsnäolo puolueen järjestämisessä
mielenilmauksissa sekä lähes avoin rasistinen viestintä monikulttuuriselle amerikkalaisyleisölle. Tekevätkö nämä epäkohdat liikkeestä lyhytikäisen,se jää nähtäväksi. Kuinka pitkäaikainen liike voi olla jos se mainostaa maansa presidentin olevan kommunisti jonka syntymätodistus on vain väärennetty?
Kuva 1. Taistelu yksilövapauksien säilymisen puolesta on ajankohtainen Yhdysvalloissa. Maan syntyhistorian ajoilta tuttu pelko punaisen vallan saapumisesta on hyvässä muistissa.
SKANDINAAVISTA AKTIVISMIA
Yhdysvallat ei ole yksin pohtiessaan maallisen ja kirkollisen vallan suhdetta vaan myös Islannissa on aiheesta käyty julkista keskustelua. Yle Yksi uutisoi 8.1.2010 Islannin laman jälkeisestä "uudesta ajasta" kuten he itse kuvailevat tilannettaan. Islantilaiset vaativat uutta perustuslakia joka ottaa kansalaisten mielipiteet huomioon muun muassa kirkollisen ja maallisen päätäntävallan suhteesta. Onko kyse myös ihmisten halusta keskittyä tärkeiksi kokemiinsa asioihin,uskontoon ja yhteiskunnalliseen päätöksen tekoon? Yhteiskunnallisen aktiivisuuden herääminen on tervetullut ja toivottava muutos minkä tahansa maan ja yhteiskunnan kohdalla. Tästä aiheesta on käyty myös Suomessa keskustelua muun muassa opettajien vastuusta ja mielenkiinnosta ohjata oppilaitaan yhteiskuntakriittisempään keskusteluun ja ajatteluun. Aktiivisempi suuntaus saatetaan kokea kehittyneen yhteiskunnan merkiksi osoituksena edistyksestä ja sivistystahdosta. Nämä arvot,edistys ja sivistystahto,ovat olleet myös amerikkalaisen yhteiskunnan merkittäviä perusarvoja jo sen syntyhistorian alkuajoista lähtien.
Kuva 2. Mayflower-laiva jolla ensimmäiset eurooppalaiset siirtolaiset matkustivat Amerikkaan 1600 – luvulla.
KRISTILLISET ARVOT SYVÄLLÄ KANSAKUNNAN PERUSTUKSISSA
Tutkija Johann Leem nostaa artikkelissaan tarkasteltavaksi kaksi vallanjaosta kiinnostunutta intressipiiriä,poliittisen ja teologisen keskittymän. Poliittinen valtakoneisto on jakautunut mielipiteiltään liberaaleihin ja konservatiiveihin.
Konservatiivit kokevat kirkon ja valtion eron kohdistuvan hyökkäyksenä kristillisiä piirejä kohtaan kun taas liberaalit näkevät asian täysin poliittisena pyrkimyksenä. Leemin sanoja lainaten liberaalit uskovat valtion ja uskonnon yhteiselon korruptoivan toinen toistaan. Kirkon vaikutus tai pikemminkin sen sanoman vaikutus on aiheuttanut monia ristiriitoja yhteiskunnassa. Ajankohtaiset aiheet,joiden linjauksista ovat säätämässä yhtälailla valtio kuin kirkkokin,aiheuttavat herkästi erilaisten arvomaailmojen hankauksia ja ristiriitoja ihmisryhmien välillä. Näissä kahnauksissa kummatkin tahot ovat mukana,kuuluivatpa aiheet heidän toimivaltansa alaisuuteen tai ei.
Uskonnon ja poliittisen vallan eriytymisen puolesta löytyy poliittista tahtoa amerikkalaisesta yhteiskunnasta.Eritymisen puoltamiseen Neem esittää teologiset perustelut.Teologisen kannan synty johtaa Yhdysvaltain varhaishistoriaan ja kansakunnan syntyvaiheisiin.Varhaisen siirtolaisuuden aikaan 1600 – luvulla Amerikan rannoille saapui joukkioita uskonnollisia ryhmittymiä, näistä esimerkkinä Neem mainitsee puritanistit.Niin heidän jumalasuhdettaan kuin myös amerikkalaisuuteen vahvasti kuuluvaa uskonnonvapauden olemusta leimasi yksilön vapaus harjoittaa uskontoaan yhdenkään tahon sitä rajoittamatta.
Protestantit kristityt julistivat suhteen luojaansa olevan henkilökohtainen ja vailla välikäsiä. Valtion läsnäolo ei kuulunut tähän suhteeseen sillä se suorastaan vaurioittaisi välittömyyttä ja aitoa kontaktia. Myös valtiovallan lait ja rangaistukset saatettaisiin sotkea kirkon hallinnallisiin välineisiin.Valtion perustamat kirkot saatettaisiin käsittää palkintoina maallisista teoista vaikka niiden olemassaolon perusta olisikin täysin raamatullinen perusasia.
Kuva 3. Kuvassa varhaisen siirtolaisuuden puritanisteja matkalla Amerikkaan. Amerikka oli haaveiden maa monelle, erityisesti uskonlahkot saivat uudella maalla tilaisuuden harjoittaa uskontoaan vapaasti.
Amerikan menneisyys on ollut pluralistinen niin poliittisesti,etnisesti kuin uskontokuntienkin suhteen.Monikulttuurinen yhteiskunta on haastava ja sen tasapaino on jatkuvan ”korjausliikkeen” ansiota. Kirkollinen ja poliittinen päätöksenteko edellyttävät usein tasapäistävää toimintaperiaatetta.Esimerkiksi jos oma poliittinen ryhmä kannattaa verojen korotusta ja kuuluu samaan uskonnolliseen ryhmään,tarkoittaa se Leemin mukaan tyrannian kaltaista tilannetta.Yksilö noudattaa ryhmänsä vaatimuksia,ei omiaan.
Suurin riski amerikkalaisen yhteiskunnan varjelemalle yksilönvapauskäsitteelle on ollut valtion ja kirkon hallintojen yhdistäminen.Dynaaminen yhteiskunta tarvitsee kumpaakin elementtiä mutta ihminen on lahjomaton.Se tarvitsee jumalansa ja uskonnon tuoman henkisen turvan kun taas valtiovalta edustaa oikeudenmukaisuutta ja tasavertaisuutta maallisen päätäntävallan edessä.
Lähteet:
”The Separation of Church and State is rooted in American Christianity” by Johann Neem
http://www.bakersfield.com/opinion/foru ... ristianity
kuva 1
http://www.guardian.co.uk/world/2010/oc ... ge-deniers
Kuva 2.&kuva 3.
http://www.mayflowerhistory.com/History/history.php