Aluksen keulakuva, kuva: Badewanne
Tuntemattoman sotalaivan hylky 1700-luvulta makaa Suomenlahdella, Helsingin edustalla, reilun 60 metrin syvyydessä. Sukeltajien dokumentoima hylky on huomattavan hyvin säilynyt.
Merenkulkulaitoksen mittausalus Suunnan vuonna 2003 Helsingin edustalla suorittamissa Suomenlahden pohjan kartoitusmittauksissa havaittiin laivan hylkyä muistuttava kohde. Aluksi löydön arveltiin olevan kauppa-aluksen hylky, mutta suomalaisen hylkytutkimusryhmä Badewannen alustavan vedenalaisen tutkimuksen myötä se paljastui paljon luultua mielenkiintoisemmaksi. Tutkimusryhmä on dokumentoinut hylkyä Suomen Museoviraston luvalla vuodesta 2004 lähtien. Syvyydestä johtuen sukellukset on suoritettu seoskaasutekniikalla, happi-heliumseoksia hengityskaasuna käyttäen. Kohdetta on dokumentoitu digitaalisilla valokuva- ja videokameroilla, ja tutkimustulokset paljastavat vähitellen lisää hylyn identiteetin arvoituksesta.
Laivan runko, kansitykit, laivakello ja monet muut yksityiskohdat ovat yhä hämmästyttävän hyvässä kunnossa. Jopa paapuurin puoleisen ranapalkin pään leijonahahmo on yhä selkeästi nähtävissä. Mastot ovat katkenneet jo mahdollisesti uppoamisen aikaisessa törmäyksessä, mutta mm. keulapuomi on yhä alkuperäisellä paikallaan.
Aluksen laivakello, kuva: Badewanne
Hylyn kannella on 12 tykkiporttia, joista kuudessa on tykit yhä alkuperäisillä paikoillaan. Muiden tykkien kohtalosta ei ole tietoa, ne on saatettu heittää yli laidan yritettäessä pelastaa laivaa uppoamiselta. Tykkien lisäksi aluksen kannella on lukuisia muita esineitä, kuten köysiä, ämpäreitä, ruorirattaan jäännökset ja kiväärin tukki. Laivan keulakuva, miehen hahmo, makaa merenpohjassa heti keulan alla. Ruuman luukut ovat avoimia, ja tynnyreiden jäännöksiä ja puunpaloja näkyy ruumatilan täyttävän mudan seassa. Hylkytutkimusryhmä Badewannen tekemä tutkimus on ollut luonteeltaan täysin kajoamatonta ja suoritettu äärimmäistä varovaisuutta noudattaen.
Hylyn identiteetti on pysynyt pimennossa tutkimuksista huolimatta. Yhä paikallaan oleva laivakello saattaisi pinnalle nostettuna ja konservoituna paljastaa sen, mutta Museovirasto ei ole toistaiseksi suunnitellut nosto-operaatiota.
"Toivomme, että tämä julkistus herättää merihistorian tutkijoiden mielenkiinnon Ruotsissa, Venäjällä, Englannissa ja muissa maissa, joiden laivasto toimi alueella 1700-luvulla, jotta laivan identiteetti selviäisi", sanoo Jussi Kaasinen hylkytutkimusryhmä Badewannesta.
Koska aluksen identiteetti ei ole selvillä, Badewannen tutkimusryhmä kutsuu kohdetta "Aku Ankka -hylyksi", sillä se näyttää ulkoisesti aivan kuin sarjakuvasta peräisin olevalta.
"Itämeren ainutlaatuiset olosuhteet, eli alhainen suolapitoisuus, syvällä pysyvästi vallitseva alhainen lämpötila ja pimeys estävät tai hidastavat biologisia, mikrobiologisia ja biokemiallisia hajoamisprosesseja. Nämä otolliset olosuhteet ovat auttaneet tämän ja lukemattomien muiden hylkyjen säilymistä alueella. Näihin kuuluu myös toinen 1700-luvun hylky, Suomen aluevesiltä vuonna 1999 löytynyt hollantilainen kauppalaiva Vrouw Maria, joka on saanut laajaa kansainvälistä huomiota", kertoo Juha Flinkman, Badewannen vedenalainen videokuvaaja ja Suomen ympäristökeskuksen Merikeskuksen tutkija.
”Itämeri on jo vuosisatoja ollut merkittävä Venäjän ja kauemmas itään suuntautuneen kaupan meritie. Sen hallinta on ollut merkittävä syy alueella käytyihin taisteluihin. Lukuisia hyvin säilyneitä hylkyjä makaa Suomenlahden pohjassa odottaen löytämistään - asia jota ei yleensä huomioida”, sanoo Flinkman. "Tämän julkistuksen myötä haluamme tehdä osamme näiden hienojen ihmistoiminnan jäännösten löytämisessä, ymmärtämisessä ja suojelemisessa. Me koemme myös velvollisuudeksemme tuoda nämä harvojen saavutettavissa olevat uskomattomat löydöt suuren yleisön nähtäville."
Lähde: Tiedote 12.4.2011