Kenraalieversti Nikolaus von Falkenhorst tapaa suomalaisia lottia kesällä 1941. Kuva: Deutsches Bundesarchiv, Wikimedia Commons.
1900-luvun sodat ovat lähes kaikilla mittareilla mitattuna Suomen
suosituin historiakulttuurin aihe. Suomen museoliiton julkaisussa uudessa MuseoKesä-lehdessä (2/2011) pohditaan miten sodasta voidaan kertoa museoissa.
Sotien muistamisella on merkittävä rooli identiteettien
muokkaamisessa. Sotien julkiset esitykset ovat kuitenkin myös
valtavaa draamaa, tunteiden ääripäitä syleilevää teatteria. Itse
sotiminen on usein kaoottista ja monille traumaattista. Sodan
makaaberi viehätys liittyneekin siihen, että tästä sekasotkusta
luodaan jälkikäteen koherenttia kuvaa. Perinteisen sotahistorian ja
sankarimyyttien ohella myös sodan inhimillistä kärsimystä ja sodan
seurauksia korostavat näkökulmat ovat murtautuneet osaksi
historiakulttuuria, kirjoittaa lehden pääjutussa historioitsija Tuomas Tepora.
Historiakulttuurin suuresta kiinnostuksesta huolimatta sota on
inhimillisesti mitaten tragedia, jota on hyvin vaikea esittää. Tämä
johtuu siitä, että monet sodan kauhut niin rintamalla kuin
siviilissäkin kokeneet ihmiset eivät ole halukkaita tai edes
kykeneviä kokemuksistaan kertomaan. Siinä missä historian
esittäminen on aina vaillinaista, on se sotien historian tapauksessa
sitä taatusti. Tämä on suuri haaste myös museonäyttelyiden
tulkinnoille sodasta. Niin sanotun uuden sotahistorian näkökulmat
ovat pyrkineet ottamaan huomioon nämä sodan kokemukseen liittyvät
vaikeudet ja kipupisteet, Tepora jatkaa.
Sotahistoriaa lähestytään lehdessä useasta näkökulmasta. Harri
Huusko, Anssi Saari ja Lauri Haavisto kertovat sotamuseotoiminnan
historiasta Suomessa. Heli Heinäaho ja Pirjo Rautiainen puolestaan
pohtivat, kenelle kuuluvat Lapin sodan aineelliset muistot.
Kolumnissaan Kimmo Antila jatkaa keskustelua sisällisotamuseon
perustamisesta Suomeen. Lehdessä kerrotaan myös Lotta Svärd -
järjestön historiasta ja lottamuseoista sekä Helsingin
kaupunginmuseon taidekokoelmien kautta kuvista sodan dokumentteina
ja kokemuksellisena lähdeaineistona.
Lehden muissa artikkeleissa tarkastellaan museoiden muuttuvaa
toimintaympäristöä ja tutustutaan Pohjois-Karjalan museon uusittuun
perusnäyttelyyn. Tämän päivän yhteiskunnassa vaaditaan julkisilta
palveluilta tulosvastuuta. Museoiden tuloksellisuutta arvioidaan
kuitenkin usein kömpelöin menetelmin ja unohdetaan museoiden
ainutlaatuisuus ja erilaiset tehtäväkentät, huomauttaa Kalle Kallio.
Lehdestä löytyy myös museoiden kesänäyttelyt -liite, joka esittelee
kiinnostavia näyttelyitä ja tapahtumia ympäri Suomen.
Lue lisää Museo-lehdestä Museoliiton kotisivuilta