Pro gradu Helsingin yliopiston slavistien verkostoista 1920-luvulla

[Jyrki Ilva]

Seuraava Helsingin yliopistossa hyväksytty opinnäyte on nyt luettavissa
E-thesis-palvelussa:

Jussi-Pekka Hakkarainen: Oppineiden talossa. Helsingin yliopiston slavistien
kansainväliset verkostot Suomen Yliopistollisen Avustuskomitean toiminnan
yhteydessä vuosina 1921-1925.
(humanistinen tiedekunta, nykykielten laitos, länsi- ja eteläslaavilaiset kielet)
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201106161780

Opinnäytteen tiivistelmä:

"Tutkimuksessani tarkastelen kolmen Helsingin yliopiston slavistin, kirjastonhoitaja
Andrei Igelströmin, kansan-runoudentutkija Viljo Johannes Mansikan ja kielentutkija
Jooseppi Julius Mikkolan, kansainvälisiä tieteellisiä ja poliittisia verkostoja. Nämä
verkostot muodostuivat venäläisten tiedemiesten avustamiseksi perustetun Suomen
Yliopistollisen Avustuskomitean kansainvälisen toiminnan ja siihen keskeisesti
liittyneiden venäläisten tieteellisten julkaisujen välityksen ja Helsingin yliopiston
konsistorin alaisen Venäläisten kirjaston ostohankkeen ympärille vuosina 1921-1925.

Tutkimuksessani olen pyrkinyt vastamaan kysymyksiin: Millaista kansainvälistä
tieteellistä ja poliittista yhteistyötä suomalaiset slavistit Avustuskomitean
yhteydessä harjoittivat? Millaisia tavoitteita Igelström, Mansikka ja Mikkola
asettivat Suomen Yliopistollisen Avustuskomitean toiminnalle? Millaisia poliittisia
ja tieteellisiä toimintamuotoja Avustuskomitea slavistien ohjaamana sai, mitä
ulkopuolisia tavoitteita avustustoimintaan liittyi, ja lopulta miten Avustuskomitean
toiminta heijasteli kansainvälisen tieteellisen yhteistyön muutosta uudessa
valtiollisessa tilanteessa 1920-luvun alussa? Aihettani olen jäsentänyt verkosto-
käsitteen ja verkostoteorian mallien avulla. Keskeisiä lähteitä ovat olleet
Igelströmin, Mansikan ja Mikkolan Avustuskomiteaa käsittelevä kirjeenvaihto,
Avustuskomitean kirjanpito ja avustustoimintaan osallistuneiden yhteisöjen
julkaisemattomat ja julkaistut raportit sekä muistiot. Tutkimuksessa on käytetty
historiantutkimuksen menetelmiä, ja se liittyy Helsingin yliopiston slaavilaisen
filologian oppiaineen ja Venäläisen kirjaston historiaan.

Tutkimus osoitti Igelströmin, Mansikan ja Mikkolan kansainvälisten tieteellisten
verkostojen olleen ratkaisevassa asemassa Suomen Yliopistollisen Avustuskomitean
muodostamisessa ja kansainvälisen avustustoiminnan järjestämisessä. Tieteellisistä
verkostoista keskeisessä asemassa oli Pietarin Tiedeakatemian tieteellisten
julkaisuiden myynti ja vaihto. Painotuotteiden vaihto länsimaisten tieteellisten
instituuttien kanssa järjestettiin Venäläisen kirjaston ja sen kirjastonhoitajan
Andrei Igelströmin välityksellä. Vuosina 1921-1923 Igelströmin hallinnoima
vaihtokeskus oli kansainvälisesti ainutlaatuinen ja rakensi uudelleen tieteellisen
yhteistyön Suomen ja Venäjän välille sekä loi edellytyksiä kansainvälisen
tiedeyhteistyön elvyttämiselle venäläisen tiedeyhteisön kanssa. Poliittisten
verkostojen näkökulmasta suomalaisten slavistien kontaktit Tsekkoslovakian
ulkoasianhallinnon kanssa paljastuivat läheisiksi ja yhteistyö ulottui
avustustoiminnan lisäksi myös Suomen kaupallisten etujen edistämiseen ja
kysymykseen venäläisten emigranttien asemasta Tsekkoslovakiassa 1920-luvun
alkuvuosina. Venäläisten emigranttien asema Prahassa ja Suomen Yliopistollisen
Avustuskomitean välinen yhteys konkretisoitui Venäläisen kirjaston ostohankkeessa.
Kirjastonostohankkeen syyksi on tässä tutkimuksessa osoitettu Tsekkoslovakian
ulkoasianhallinnon action russe -politiikka ja Tsekkoslovakian valtion pyrkimys luoda
edellytyksiä uudelle tieteelliselle orientaatiolle, johon slavistisen tutkimuksen ja
kielitieteiden kehitys 1920-luvun Prahassa liittyivät. Aloitteentekijöiksi
kirjastonostohankkeeseen on osoitettu Helsingissä ja Prahassa toiminut
ukrainalainen emigrantti Vladimir Tukalevski, joka yhdessä Igelströmin ja
Tsekkoslovakian varaulkoasiainministerin Václav Girsan kanssa suunnitteli
Venäläisen kirjaston ostamista ja sen siirtämistä Prahaan."