Vrouw Marian hylyn keulaa. Piirros: Tiina Miettinen, Museovirasto.
Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut -yksikkö teki heinäkuussa kaksi viikkoa kenttätutkimuksia Vrouw Maria -hylyllä. Tavoitteena oli selvittää laivan ruumassa olevien pakkauslaatikoiden ja tynnyreiden sisältöä sekä jatkaa laivan rakenteiden tutkimusta. Pakkauslaatikoista ja tynnyreistä löytyi mm. kasvinsiemeniä, sinistä väriainetta sekä hohkakiviä. Rungon tutkimiseksi hylystä otettiin mittoja ja puulajinäytteitä.
Lastin sisällön selvittämiseksi tarvitaan myös arkeologisia tutkimuksia, koska arkistolähteiden mukaan Vrouw Mariassa on ollut sekalaista kappaletavaraa, mutta sen sisällöstä ei kirjallisissa lähteissä ole tarkempaa tietoa. Hylyn kansitasossa on kaksi ruumanluukkua, joiden alla tai välittömässä läheisyydessä on kyljellään olevia tynnyreitä, pakkauslaatikoita, savesta tehtyjä tupakkapiippuja ja lasilinssejä. Kaikkea ruumassa olevaa peittää sinne vuosisatojen kuluessa kertynyt harmaanruskea pohja-aines.
Kesän tutkimuksissa pakkauslaatikoista ja tynnyreistä löytyi mm. siemeniä, jotka ovat ilmeisesti rypäleistä tai rusinoista, punaisia kuituja lastina olleista tekstiileistä, sinistä väriainetta, kasvin lehtiä ja pyöreähköjä, huokoisia kiviä. Kivet on määritetty hohkakiveksi, ja niiden alkuperää ja käyttötarkoitusta selvitetään vielä. Näytteet analysoidaan mm. Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasvimuseossa, Geologian tutkimuskeskuksessa, Labtium-analyysilaboratoriossa ja kulttuuriperinnöstä vastaavan organisaation laboratoriossa Hollannissa. Näytteiden lisäksi hylystä nostettiin tupakkapiippuja ja lasilinssejä, jotka olivat pakkausten rikkouduttua levinneet muun lastitavaran päälle.
Hylyn rungosta otettiin mittoja ja hylyn rakenneosista ja takilasta puulajinäytteitä. Tutkimusten tuloksia käytetään laivan rakennustavan selvittämiseen ja mallintamiseen. Tähän mennessä analysoitujen dendrokronologisten näytteiden perusteella laiva on ilmeisesti rakennettu vuoden 1750 jälkeen. Puiden lustosarjoja tutkimalla on saatu selville, että rungon rakentamiseen käytetyt puut on kaadettu vuoden 1750 tienoilla ja todennäköisesti niitä on kuivattu joitakin vuosia kaatamisen jälkeen. Puiden kasvupaikka viittaa Puolan alueelle.
Hylyssä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia seurataan kuvaamalla tiettyjä kohtia säännöllisesti. Vuosina 2009, 2010 ja 2011 tehtiin seurantakuvauksia kauko-ohjattavalla robottikameralla. Esimerkiksi hylyn kansitasolla on alueita, joissa on herkästi liikkuvia takilan kappaleita tai haurasta puutavaraa, joissa muutokset näkyvät helposti. Myös ruumanluukkujen ympäristö kuvataan aina tässä yhteydessä.
Kesän 2011 tutkimukset olivat osa ”Vrouw Maria veden alla” -hanketta, jonka rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Kenttätutkimuksiin osallistui Museoviraston ja Vrouw Maria veden alla -hankkeen henkilökuntaa, meribiologeja, geologi, ammattisukeltajia ja muita alan ammattilaisia. Kenttätöiden johtajana toimi tutkija Riikka Alvik. Tutkimusaluksena käytetty r/v Muikku on Suomen ympäristökeskuksen tutkimusalus, jota käytetään Saimaan, Vuoksen vesistön ja Itämeren tutkimuksissa. Lisäksi mukana oli Immi Wallinin omistama r/v Yoldia.
Kenttätöiden aikana pidettiin blogia (http://vrouwmariavedenalla.wordpress.com/). Myös jälkitöiden edistymisestä kerrotaan blogissa.
Vrouw Maria veden alla -hankkeen tavoitteisiin kuuluu myös Vrouw Mariasta tehty virtuaalisimulaatio sekä näyttely ”Mereen menetetyt. Vrouw Marian ja St. Mikaelin tarina.”, jonka Suomen merimuseo tuottaa. Näyttely on avoinna yleisölle 27.4.-2.12.2012 Merikeskus Vellamossa Kotkassa.
Lisätietoja Vrouw Marian hylyn kenttätutkimuksista antaa arkeologi Riikka Alvik, puh. 040 128 6484, riikka.alvik@nba.fi.
Lisätietoja ”Vrouw Maria veden alla” -hankkeesta antaa projektipäällikkö Sallamaria Tikkanen, puh. 040 128 6312, sallamaria.tikkanen@nba.fi.
”Vrouw Maria” oli hollantilainen kauppa-alus, joka oli matkalla Amsterdamista Pietariin. Laiva eksyi kurssistaan syysmyrskyssä vuonna 1771 ja upposi Saaristomeren karikkoisiin vesiin. Laivaan oli lastattu mm. sokeria, sinkkiä, elohopeaa, väriaineita ja kankaita. Luettelossa oli myös sekalaista kappaletavaraa, jonka rahallinen arvo oli huomattava. Arvotavaroiden joukossa oli mm. Keisarinna Katariina Suuren kokoelmia varten hankittuja taideteoksia. Vrouw Maria sijaitsee Saaristomeren kansallispuiston rajoitusvyöhykkeellä, jossa liikkuminen on luvanvaraista. Hylyn ympärillä on muinaismuistolain mukainen suoja-alue, jonka sisällä ankkuroiminen ja virkistyssukeltaminen on kielletty. Lisää tietoa Vrouw Mariasta http://www.nba.fi/fi/vmva