Kuva teoksesta Poijärvi & Renkonen: Keskikoulun maantieto, 1956. Alkuperäinen kuvateksti: Neekerikylässä. Mitä mies tekee? Kuvaile pojan vaatetusta!
Tutkimuksen nimi: Kansojen kuvaukset 1950-luvun suomalaisissa maantiedon oppikirjoissa
Tekijä: Koskelo, Jaakko J
Itä-Suomen yliopisto, 2011
Pro gradu, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta / Historia- ja maantieteiden laitos, maantiede
PDF-versio:
http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn ... -20110098/
***
Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää eri kansojen kuvauksia 1950-luvun oppikirjoissa ja miten nämä kuvaukset eroavat toisistaan. Tutkittavia kansoja tai olivat Saharan eteläpuolisen Afrikan kansat, intialaiset, kiinalaiset ja ruotsalaiset. Tutkimuksen aineistona olivat 1950-luvulla ensimmäistä kertaa julkaistut oppikirjat, joita oli kolme kappaletta. Tutkin kirjoja aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla ja tarkemmin sanottuna teemoittelemalla. Analyysiyksikkönä olivat virkkeet ja lisäksi tarkastelin myös, miten esiin nousseet teemat ilmenevät kirjojen kuvissa. Tutkimuksesta selvisi, että eri kansojen kuvaukset eroavat toisistaan huomattavasti. Ruotsalaisten kuvaukset rakentuivat hyvin pitkälle epäsuorasti elintason, kehitystason ja teollisuuden ja infrastruktuurin kuvauksista. Muiden maanosien asukkaista puolestaan löytyy hyvinkin tarkkoja kansojen tai ”rotujen” fyysisten ja jopa psykologisten ominaisuuksien kuvauksia. Lisäksi kulttuurin kuvaukset ovat runsaampia. Kuvauksien eroja selittävät osaltaan eurooppalaisten ja alkuperäiskansojen suhteet historian kuluessa. Siirtomaahistorian ja orjakaupan perustelut ovat lyöneet leimansa myös 1950-luvun suomalaisten oppikirjojen kansojen kuvauksiin. Myös ”me” ja ”muut” asetelman luominen on osa kansojen kuvauksia. Ruotsalaisia eurooppalaisina, ”meinä”,
ei kuvailla yhtä tarkkaan kuin intialaisia, kiinalaisia ja Saharan eteläpuolisen Afrikan asukkaita, jotka edustavat oppikirjoissa ”muita”.