Britannialaiset yliopistotutkijat ja yhdysvaltalaiset insinöörit selvittivät David Livingstonen pahoin haalistuneet päiväkirjamerkinnät uudella kuvantamistekniikalla. Livingstone oli päiväkirjan kirjoittamisen aikaan 1871 Keski-Afrikassa suuren yleisön unohtamana ja ilman tarvikkeita. Paperin ja musteen loputtua Livingstone valmisti paikallisten marjojen siemenistä nestettä, jolla hän kirjoitti muistiinpanot sanomalehdelle ja kirjoista revityille sivuille. Ajan kuluessa marjoista valmistettu musteen korvike haalistui lähes näkymättömäksi.
Päiväkirjamerkinnät oli kirjoitettu London Standard -sanomalehden sivuille, painetun tekstin päälle. Kuva: The David Livingstone Spectral Imaging Project.
Päiväkirjan tärkeimmäksi anniksi nostettiin Livingstonen oma kokemus verilöylystä, jonka hän todisti heinäkuussa 1871 Nyangwessa, kongolaisessa kylässä. Aseistautuneet arabialaiset orjakauppiaat surmasivat torilla 400 viatonta ihmistä, joista suurin osa oli naisia. Livingstone kertoi tapahtumista amerikkalaiselle New York Heraldin reportterille Henry Morton Stanleylle, jonka uutisointi Britanniassa auttoi lopettamaan itäafrikkalaisten orjakauppiaiden toiminnan.
Tutkijoiden mukaan alkuperäinen päiväkirja poikkeaa Livingstonen kuoleman (1873) jälkeen julkaistusta päiväkirjasta The Last Journals of David Livingstone (1874). Kopioidessaan päiväkirjaansa puhtaaksi Livingstone muutti kertomustaan verilöylystä ja muistakin kohdista. Päiväkirjassa on todisteita, että osa Livingstonen seurueesta saattoi olla osallisena verilöylyyn, mikä sai Livingstonen tuntemaan katumusta. Päiväkirjasta ilmenee tutkijoiden mukaan myös Livingstonen vastenmielinen asenne matkaseurueen vapautettuihin orjiin, mikä on vastoin hänen julkista kuvaa vannoutuneena orjuuden vastustajana. Päiväkirja antaa Livingstonesta inhimillisemmän kuvan myyttisen sankarihahmon sijaan.
Led-valot apuna
Tutkimusryhmä The David Livingstone Spectral Imaging Project sai tekstin näkyville LED-valojen avulla. Kuvantamistekniikassa asiakirjaa valaistaan valon peräkkäisillä aallonpituuksilla aloittamalla ultravioletilla ja päätymällä infrapunaan. Joka valaisun aikana asiakirjasta otetaan kuva 39 megapikselin kameralla. Painettu ja käsin kirjoitettu teksti saatiin erotettua toisistaan, koska musteet heijastavat värejä eri tavalla kuin paperi. Vaikka LED-valot voivat olla kirkkaita, ne eivät vahingoita vanhoja dokumentteja, sillä ne eivät tuota lämpöä.
Tutkimusprojektin johtaja tohtori Adrian S. Wisnicki. Kuva: The David Livingstone Spectral Imaging Project.
Kansainvälistä yhteistyötä
The David Livingstone Spectral Imaging Project on britannialaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden 2010 alkanut projekti, jonka tavoitteena on selvittää Livingstonen haalistuneita kirjoituksia uuden tekniikan avulla. Ensimmäisenä tutkimusryhmä selvitti Livingstonen 5.7.1871 päivätyn kirjeen Bambarresta.
Yhteistyössä on mukana myös Skotlannissa sijaitseva David Livingstone -keskus ja Skotlannin kansalliskirjasto. Livingstone Online -sivusto julkaisee yhteistyössä Kalifornian yliopiston kanssa projektin tulokset digitaalisesti, ja ne ovat kaikkien vapaasti luettavissa projektin internetsivuilla. Julkaisua valvovat The Early Manuscripts Electronic Library ja Lontoon yliopisto Birkbeck.
Lähteet:
The David Livingstone Spectral Imaging Project http://livingstone.library.ucla.edu
Skotlannin kansalliskirjasto http://www.nls.uk/
Experts shed light on David Livingstone massacre. BBC 1.11.2011. bbc.co.uk. Luettu 13.11.2011.
Fountain, Henry. Restored: Fading Account From the Heart of Africa. New York Times 7.11.2011. nytimes.com Luettu 9.11.2011.
Kuvat: The David Livingstone Imaging Project http://livingstone.library.ucla.edu