Suuri lama, pula-aika Suomessa

[Veikko Palvo]

USAssa 1929 alkanut suuri lama levisi Eurooppaankin ja Suomeen ja
http://fi.wikipedia.org/wiki/1930-luvun_lama maatalousvaltaisessa Suomessa pula-ajan vaikutusten sanotaan jääneen suhteellisen vähäisiksi.
Suurta lamaa
ovat talousoppineet analysoineet useistakin näkökulmista katsottuna; monetarismin,
Keyniläisuuden ja uusklassisen taloustieteen pohjalta.
Neuvostoliitossa läntistä suurta lamaa arvioitiin tietystikin ideologisen marxilaisuuden näkökulmasta.
Saksassa suuri lama ja työttömyys olivat ilmeisesti merkittäviä tekijöitä auttamassa Hitleriä valtaan?
Ja Saksan ja NL:n taloudellissotilaallinen yhteistyö loppui 6-7 vuodeksi alkaakseen uudelleen 1939 Molotov-Ribbentropp -sopimuksella.
Länsiliittoutuneet
sopivat jo 1944 Bretton Woods- järjestelmästä ja IMF:kin perustettiin, kriisiapua päätettiin antaa vain poikkeavissa erikoistapauksissa.

Marshall-rahoitus
1948 alkaen auttoi sodassa raunioituneen Länsi-Euroopan jaloilleen ja 1951 kuusi Euroopan maata saattoivat perustaa Euroopan hiili- ja teräsyhteisönkin. OECD:kin
perustettiin 1961.
Ja
taloudellinen kehitys johti EEC:hen ja myöhemmin EU:hun. Ja olisikohan sittemmin €uro tavallaan haastanut $:n? ( Bretton Woodsin valuutta ei ollut yleistynyt )
Mutta
missä määrin taloustieteilijät vaikuttivat suuren laman syntyyn 1929 ja missä määrin lamaan johtaneiden talousoppien virheistä on otettu oppia?

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Mutta
missä määrin taloustieteilijät vaikuttivat suuren laman syntyyn 1929 ja missä määrin lamaan johtaneiden talousoppien virheistä on otettu oppia?

Presidentti F.D.Rooseveltin hallinto toimeenpani "New Dealin" 1933 - 1937, mutta
työttömyys pysyi yhä korkealla.
Ja monet taloustieteilijät uskovat elvytystoimien, New Dealin, pahentaneen lamaa.
Suuren laman
seurausvaikutuksista 1930-luvulla on kirjoitettu huomattavasti enemmän Euroopassakin.
Ja
olisikohan Euroopan ja €uron talouskriiseillä yhteisiä nimittäjiä 1930-luvun
talouskriisiin Atlantin toisella puolella?

Ranskan presidentti asetti 2.2008 ennen €uron kriisiä Joseph Stiglitzin talouskomiteankin
http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_ ... 1.html?s=2 luomaan vaihtoehtoisia mittausmalleja hyvinvoinnille ja varmistamaan €uroalueen taloudellisen vakauden?
Nobelistitaloustieteilijöiden J.Stiglitzin ja Amartya Senin loppuraportti €uroalueen talouden uusista indikaattoreista, Euroopan talouden kestävästä kehityksen varmistamisesta valmistui 2009.
Mutta
missäköhän määrin nuo nyt jo historiaan jääneet talousteoriat ja talouden indikaattorit ovat vastanneet myöhemmin toteutunutta todellisuutta EU:ssa.
Kun
edes taloustieteilijät eivät näyttäisi olevan yksimielisiä (mm. wikipedian mukaan )
esim. New Dealin myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista, miten taloushistoriasta voisi ottaa oppia €uron kriisiinkään?

Edustaisivatkohan Ranskan, yhden €-maan 17:sta, Stiglitz-Seyn loppuraportti ja suositukset noita uusia talushistoriasta oppia ottaneista talousteorioista?

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

olisikohan Euroopan ja €uron talouskriiseillä yhteisiä nimittäjiä 1930-luvun
talouskriisiin Atlantin toisella puolella?

Olisikohan USA:n suureen lamaan 1929 alkaen ja Eurooppankin levinneen talouskriisiin syynä yksinkertaisesti "yli varojen eläminen"? Suomessakin pörssiromahdus Amerikassa aikaansai pula-ajan.
Olisikohan Suomessa lähinnä ollut kyse viennin romahtamisesta?
Ja
ollaanko nyt samassa tilanteessa, taloushistoriasta ei olla opittu mitään?
Amerikan suuri lama 1930-luvulla näyttäisi nyt olevan hieman toisenlainen, yli varojen on eletty ja transatlanttiset suhteet näyttäisivät vaikuttavan taloudessa edelleenkin,
http://www.bbc.co.uk/news/business-15748696 vaikkei siitä Suomessa juurikaan kirjoitella?
Puhutaan valtioiden veloista, mutta yksityisten ja kotitalouksien velat ovat suurempia.
Ranskan "private debt" kasvoi 2000 - 2010 170%:sta 224 %:iin ja yhteensä valtionvelan nousun 73:sta 97%:iin kanssa Ranskan kokonaisvelkaantuneisuus on 321 %.
Yli
300 %:n maita ovat myös Espanja ja Italia.
Joten,
onkohan Amerikan suuresta lamasta 1930-luvulla oppimista saman kehityksen ilmeisestikin toistuttua?
Historiallista lienee, ettei 1929 eikä nykyisinkään USA:n ja Euroopan välillä ole ollut yhteyksiä talouden tasolla kuin korkeintaan pankkien tasolla?
Ja
Amerikassa suuren laman päättäjänä oli 1930-luv. New Dealillaan F.D.Rooseveltin hallinto ja Euroopassa oli pula-ajan päättäjiä oli yhtä monta kuin valtioitakin.
Suomessa siirryttiin £-klubiin 1930-luv. alussa.

Veikko Palvo

[Vetehinen]

olisikohan Euroopan ja €uron talouskriiseillä yhteisiä nimittäjiä 1930-luvun
talouskriisiin Atlantin toisella puolella?

Olisikohan USA:n suureen lamaan 1929 alkaen ja Eurooppankin levinneen talouskriisiin syynä yksinkertaisesti "yli varojen eläminen"? Suomessakin pörssiromahdus Amerikassa aikaansai pula-ajan.

Yli varojen eläminen tarkoittaa velkaantumista. Käsittääkseni 1929 alkanut lama ei johtunut siitä, vaan alku oli pörssiromahduksessa. Dollari oli sidottu kultakantaan, jonka kierrossa olevat dollarit kuitenkin ylittivät. Roosevelt irrotti dollarin kullasta ja mm sulki pankit pankkitalletusten noston estämiseksi. Talletusten nosto nimittäin kaatoi pankkeja, jotka eivät pystyneetkään antamaan tallettajille heidän rahojaan, jotka oli tietenkin sijoitettu jonnekin, ilmeisesti osa pörssiin, joka oli romahtanut.

Talouskriiseissä on saman tapaisia elementtejä, mutta ne ovat kuitenkin erilaisia joka kerta. 1980-luvulla Amerikassa oli säästöpankkikriisi, joka johtui siitä, että Michel Milkenin tapaiset heput myivät roskalainoja säästöpankeille, joiden johto ei tajunnut mihin sijoitti.

2000-luvun roskalainat olivat subprime lainoja, joita paketoitiin parempien (prime) lainojen kanssa nippuihin, jotka myytiin kansainvälisille sijoittajille.

Enronin konkurssin jälkeen tehtiin SOX (Sarbanes–Oxley) laki, jonka tarkoitus oli estää tulevat Enronit ja se sisältää mm määräykset sijoitusten arvostuksista.

Vuonna 2008 SOX toimikin markkinoiden epävarmuutta lisäävästi, sillä kun markkinat lainoille hyytyivät, saattoi joku kuitenkin pakosta joutua myymään, jolloin hinta oli matala, koska ostajia ei juuri ollut, mutta sen vaikkapa yhden matalalla hinnalla tehdyn kaupan seurauksena kaikkien muiden oli SOX:n periaatteiden mukaan arvostettava omat samat lainapaperit. Seurauksena oli tappioita paperilla, joka vaaransi pankkien oman pääoman.

Euro-alueen finanssikriisin juuret ovat vuoden 2008 finanssikriisissä siten, että pankkien omat pääomat olivat jo 2008 heikot ja pankit siten alttiita pienillekin häiriöille ja sellaiseksi häiriötekijäksi osoittautuivat eräät valtiot. Valtioiden lainoja on perinteisesti pidetty varmoina, koska valtio voi aina verottaa kansalaisilta rahat pois. Tosin Etelä-Amerikassa on ollut useitakin valtioiden velkasaneerauksia. Argentiinan tapaus on tunnetuin, mutta myös Meksiko on tietääkseni leikannut velkojaan.

Nyt Euroopassa Kreikka tulee leikkaamaan velkojaan.