“Sotilaspiireissämme, joiden tarmokkaan ja vaikutusvaltaisen ytimen muodostavat Saksassa sotilaskoulutuksensa saaneet jääkäriupseerit, oli koko itsenäisyytemme ajan vaalittu läheisiä ja sydämellisiä suhteita korkeampaan saksalaiseen sotilaspäällistöön. Myös vapaussotamme aikainen saksalais-suomalainen aseveljeys oli vielä tuoreessa muistissa. Satojen vuosien kuluessa oli ylläpidetty kulttuuri- ja kauppasuhteita Saksaan.”
Lainaus Unto Parvilahden kirjasta “Terekille ja takaisin”, s.10, OTAVA (1958).
Parvilahden mukaan vuonna 1941 Suomen johtavien valtiomiesten päätöksellä lähetettiin Suomesta 1400 nuortamiestä sotilaskoulutukseen Saksaan.
Keitä olivat nämä "johtavat valtiomiehemme"?
Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia
-
Martti Tapio Pelho
- Viestit: 322
- Liittynyt: 24.12.11 16:05
-
Martti Tapio Pelho
- Viestit: 322
- Liittynyt: 24.12.11 16:05
Sota-arkistomme Malagan salainen filiaali
Unto Parvilahdella oli Malagassa laaja, yli tuhannen niteen monikielinen kirjasto sekä runsaasti saksan- ja suomenkielisiä sota-ajan asiakirjoja paperi- ja mikrofilmiversioina.
Parvilahden itsensä kuoltua vuonna 1970 Malagassa, Unton kirjasto ja muu aineisto jäi hänen leskelleen. Lesken kuoltua muutama vuosi sitten, perikunta tyhjennytti huoneiston Fuengirolassa toimivalla suomalaisen hyväntekeväisyysjärjestön talkooväellä.
Kirjat laitettiin kirpputorimyyntiin. Nyt Parvilahden signeeraamat kirjat koristavat lukuisten Espanjan Aurinkorannikolla asuvien suomalaisperheiden kirjahyllyjä.
Sen sijaan järjestön vanhaintavarain myymälän nurkkaan lojumaan jääneet Parvilahden arkiston paperi- ja mikrofilmilaatikot osti yksi henkilö.
Parvilahden haltuun oli Malagassa uskottu myös Suomen valtion sota-arkistolle kuuluvaa sota-ajan aineistoa, jotka everstit Reino Hallamaa ja Aladar Paasonen olivat toimittaneet Ranskasta Malagaan vuosina 1947 ja 1948. Sota-arkistomme sota-ajan asiakirja- ja mikrofilmilaatikoita oli säilytetty vuosikymmeniä Cartaman kaupungissa varuskunnan varastossa.
Everstit Hallamaa ja Paasonen asuivat aikoinaan Richardo Palma- ja Andres Barta-nimillä Churriana-nimisessä kylässä Torremolinoksen ja Malagan lentokentän katveessa. Cartamaan Churrianasta on matkaa kymmenisen kilometriä.
Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia
Parvilahden itsensä kuoltua vuonna 1970 Malagassa, Unton kirjasto ja muu aineisto jäi hänen leskelleen. Lesken kuoltua muutama vuosi sitten, perikunta tyhjennytti huoneiston Fuengirolassa toimivalla suomalaisen hyväntekeväisyysjärjestön talkooväellä.
Kirjat laitettiin kirpputorimyyntiin. Nyt Parvilahden signeeraamat kirjat koristavat lukuisten Espanjan Aurinkorannikolla asuvien suomalaisperheiden kirjahyllyjä.
Sen sijaan järjestön vanhaintavarain myymälän nurkkaan lojumaan jääneet Parvilahden arkiston paperi- ja mikrofilmilaatikot osti yksi henkilö.
Parvilahden haltuun oli Malagassa uskottu myös Suomen valtion sota-arkistolle kuuluvaa sota-ajan aineistoa, jotka everstit Reino Hallamaa ja Aladar Paasonen olivat toimittaneet Ranskasta Malagaan vuosina 1947 ja 1948. Sota-arkistomme sota-ajan asiakirja- ja mikrofilmilaatikoita oli säilytetty vuosikymmeniä Cartaman kaupungissa varuskunnan varastossa.
Everstit Hallamaa ja Paasonen asuivat aikoinaan Richardo Palma- ja Andres Barta-nimillä Churriana-nimisessä kylässä Torremolinoksen ja Malagan lentokentän katveessa. Cartamaan Churrianasta on matkaa kymmenisen kilometriä.
Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia
-
Martti Tapio Pelho
- Viestit: 322
- Liittynyt: 24.12.11 16:05
200 täydennysmiehen seulonta 18.-19.8.1942 Kouvolassa
Unto Palvilahti kertoo kirjassaan “Terekille ja takaisin” s. 194-5, miten Suomen hallituksen sopimat 200 täydennysmiestä valittiin Suomen Kouvolassa suomalaiseen vapaaehtoispataljoonan Hitlerin Saksan arjalaisten rotuoppien mukaisesti:
“Suomen kenttäarmeijasta tulleet ehdokkaat kokoontuivat 18.-19.8.42 Keski-Suomen Rykmentin kasarmeille Kouvolaan, jossa vastaanottotarkastus oli määrätty pidettäväksi. Ehdokkaita saapui kaikkiaan 250, joista luvatut 200 vapaaehtoista voitiin valita. Näitä vapaaehtoisia vastaanottamaan oli Waffen-SS:n päämaja määrännyt komitean, jonka vanhimpana oli lääkintämajuri Radusch ja jäseninä yliluutnantti Fecher, Plasche ja minä. Avustajina olivat yliluutnantti Jouko Itälä, sekä luutnantit Heikki Mansala ja Veikko Koiranen sekä aliupseerit Olavi Alhainen ja Toivo Vainio.
Hyväksyttävien fyysiseen kuntoon kiinnitettiin päähuomio, joskin majuri Radusch piti välttämättömänä miesten arjalaisia rotuominaisuuksia. Mieleeni on jäänyt erään vantteran suojeluskuntamiehen ja hiihtoammunnan mestarin hylkääminen kaikista sotilaallisista ansioistaan ja kunniamerkeistään huolimatta, koska tällä taistelijalla oli saksalaisen rotututkijan mielestäa silmissä mongolipoimua. Mies oli aivan murtunut hylätyksi tultuaan, ja me komission suomalaiset jäsenet koetimme parhaamme mukaan vaikuttaa majuri Raduschiin, joskin tuloksetta.”
Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia
“Suomen kenttäarmeijasta tulleet ehdokkaat kokoontuivat 18.-19.8.42 Keski-Suomen Rykmentin kasarmeille Kouvolaan, jossa vastaanottotarkastus oli määrätty pidettäväksi. Ehdokkaita saapui kaikkiaan 250, joista luvatut 200 vapaaehtoista voitiin valita. Näitä vapaaehtoisia vastaanottamaan oli Waffen-SS:n päämaja määrännyt komitean, jonka vanhimpana oli lääkintämajuri Radusch ja jäseninä yliluutnantti Fecher, Plasche ja minä. Avustajina olivat yliluutnantti Jouko Itälä, sekä luutnantit Heikki Mansala ja Veikko Koiranen sekä aliupseerit Olavi Alhainen ja Toivo Vainio.
Hyväksyttävien fyysiseen kuntoon kiinnitettiin päähuomio, joskin majuri Radusch piti välttämättömänä miesten arjalaisia rotuominaisuuksia. Mieleeni on jäänyt erään vantteran suojeluskuntamiehen ja hiihtoammunnan mestarin hylkääminen kaikista sotilaallisista ansioistaan ja kunniamerkeistään huolimatta, koska tällä taistelijalla oli saksalaisen rotututkijan mielestäa silmissä mongolipoimua. Mies oli aivan murtunut hylätyksi tultuaan, ja me komission suomalaiset jäsenet koetimme parhaamme mukaan vaikuttaa majuri Raduschiin, joskin tuloksetta.”
Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia