Pro gradu: Aviottomat lapset miehitetyssä Itä-Karjalassa 1942-1944

[Tapio Onnela]

Aviottomat lapset miehitetyssä Itä-Karjalassa 1942-1944 Koponen, Marjo K

Itä-Suomen yliopisto, 2012 Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta / Historia- ja maantieteiden laitos
Pro gradu, historia

Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20120051

Tekijä: Marjo Koponen
Tutkielman nimi: Aviottomat lapset miehitetyssä Itä-Karjalassa 1942–1944 Tiedekunta/oppiaine: Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Suomen historia Sivumäärä: 110 + 1 liite Aika ja paikka: joulukuu 2011, Joensuu

Pro gradu -tutkielmani käsittelee avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia jatkosodan aikana miehitetyssä Itä-Karjalassa. Tutkimukseni muodostuu tieteellisestä opinnäytetyöstä ja aihetta käsittelevästä dokumenttikäsikirjoituksesta, jossa kuvataan asiakirjalähteiden ja dramatisoinnin keinojen avulla aviottomia lapsia ilmiönä ja aviottoman lapsen syntymään johtanutta seurustelua Itä-Karjalassa.

Tutkimustehtäväni muodostuu kolmesta näkökulmasta. Selvitän kvantitatiivisen aineiston avulla, kuinka paljon miehitysalueella syntyi aviottomia lapsia, ja kuinka suuri osuus isäksi ilmoitetuista miehistä oli suomalaisia. Vastaan aineiston rajoissa myös kysymykseen siitä, ketkä olivat aviottomien lasten vanhemmat. Toisaalta tarkastelen viranomaisten suhtautumista ilmiöön ja toimintaa aviottomien lasten elatuksen turvaamiseksi. Kolmantena näkökulmana on suhteita solmineiden miesten ja naisten näkökulma. Selvitän miksi suhteita solmittiin ja millä tavalla siitä puhuttiin.

Tutkimusaineisto koostuu Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan aviottomien lasten aineistoista, joka syntyi, kun alue-esikuntien lastenvalvojat pyrkivät selvittämään lapselle elatusvelvollisen ja toimivat valvonnassaan olevien aviottomien lapsen edunvalvojana. Lastenvalvojien luettelot avioliiton ulkopuolisista lapsista ja elatusvelvollisen selvittämiseksi laaditut kuulustelupöytäkirjat ja oikeusasiakirjat muodostavat keskeisimmän tutkimusaineiston. Luettelot olivat tilastollisen analyysin pohja-aineisto, ja lapsen syntymään johtaneen seurustelun tarkastelussa mielenkiintoisin lähde olivat kuulustelupöytäkirjat sekä viranomaisten ja isäksi ilmoitettujen miesten välinen kirjeenvaihto.

Tutkielmassa hyödynnetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Tilastollisen analyysin avulla tarkastellaan aviottomien lasten määrällistä kehitystä ja aviottomien lasten vanhemmista saatavia tietoja. Kvalitatiivisina menetelminä yhdistän diskurssianalyysia ja mikrohistoriaa. Seurustelusta puhumisen tapoja tarkastelen diskurssianalyysin käsitteitä hyödyntäen. Mikrohistorian ymmärrän metodina, eli lähteiden lukutapana, jossa analysoin aineistosta esille nousevia yksityiskohtia kontekstiinsa sidottuna.

Miehitetyssä Itä-Karjalassa syntyi lähteiden perusteella 707 lasta avioliiton ulkopuolella vuosina 1942 – 1944. Suomalaisille sotilaille voidaan arvioida jonkinlaisella varmuudella syntyneen noin 500 lasta avioliiton ulkopuolella seurustelusuhteista paikalliseen väestöön kuuluneiden naisten kanssa, mutta luku on todennäköisesti jonkin verran suurempi. Tutkimuksessani havaitsin, että aviottomat lapset Itä-Karjalassa on ilmiö, joka noudatti samoja lainalaisuuksia, kuin vieraan valtion sotilaiden ja paikalliseen väestöön kuuluneiden naisten seurustelu muilla Euroopan miehitetyillä alueilla. Kyseessä on ilmiö, jossa näkyy inhimillinen toiminta kaikessa monipuolisuudessaan ja syyt suhteen aloittamiseen ovat vaihdelleet selviytymisestä seksuaalisten tarpeiden tyydyttämiseen ja rakkauteen.