Turun tuomiokirkon reliikeistä on ajoitusten perusteella löytynyt luun palasia, jotka ovat ajanlaskumme alusta. Tämä on käynyt ilmi Turun yliopiston arkeologian professorin Jussi-Pekka Taavitsaisen johtamassa tutkimuksessa:
Turun ja Kaarinan seurakuntien verkkosivusto kirjoitti löydöistä:
Kiinnostava tutkimustulos liittyy Pyhän Kertun kulttiin:Varhaisimmat ovat ajalta 50 e.Kr.−80 j.Kr. Suurin osa Tuomiokirkon reliikeistä on keskiaikaisia ja peräisin 1300−1400-luvuilta. Mukana on myös reliikkejä, kuten ns. Pyhän Henrikin kallo, joka voitiin jo aiemmassa radiohiiliajoituksessa ajoittaa kristinuskon tuloon Suomessa eli 1100-luvun puolivälin vaiheille.
Pyhäinjäännöksiä ei ole modernein tutkimusmenetelmin aiemmin missään tutkittu yhtä laajasti ja monipuolisin metodein. Taavitsaisen johtama tutkimus on levinnyt myös Viroon.
Tuomiokirkon reliikkikokoelmasta on tutkimuksen tässä vaiheessa tehty 88 ajoitusta. Suurin osa ajoituksista on tehty tekstiileistä ja luusta, mutta ajoitettu on myös lankoja, pergamenttia, paperia, puuvillavanua, nahkaa, turkista, pähkinä ja vahasinetti.
Ajoituksista on teetetty professori Taavitsaisen arvion mukaan vasta noin kolmannes. Tutkimushankkeessa selvitetään paitsi luiden, myös kokoelman sisältävien tekstiilien ja muiden materiaalien alkuperä. Kaikkiaan Turun tuomiokirkon katoliselta ajalta olevassa reliikkikokoelmassa on 90 reliikkiä, osa kankaanpaloja, paperia tai luunsiruja, mutta suurimmat pyhäinjäännökset ovat edellä mainittu kallo, silkkinen kallonsuojus ja ns. Pyhän Birgitan kalotti. Upeasta silkkisestä kallonsuojuksesta löytyi avattaessa lukuisia luupusseja, joiden sisältämät luut ajoittuvat eri tavoin.
* Lue asiasta tarkemmin: "Turun ja Kaarinan seurakuntien verkkosivuilta: Tuomiokirkon reliikkien tutkimus etenee."Toinen professorin esitelmän kohde on erikoinen esinekokonaisuus, joka liittyy 600-luvulla eläneen Pyhän Gertrudin, Pyhän Kertun, kulttiin. Gertrud oli erityisesti kirkkojen rakentaja, matkalaisten suojelija ja rottien karkottaja. Hänet kuvataan usein hiirien ja rottien kanssa. Gertrudin kultti levisi Suomessa 1300-luvulla ja hänestä tehtiin puuveistoksia kirkkoihin. Turussa pyhimys elää nimistössä: läheltä Turun tuomiokirkkoa alkaa Kerttulinkatu. Niinpä Pyhän Kertun reliikki sisältää paitsi silkkikankaan palan ja luun paloja, myös hiiren tai rotan karvoja ja turkkia. Silkkikangas on tutkimuksessa ajoitettu 1300-luvun lopulle, yksi luunsiru on ajoitettu ja se on 400-luvulta ja turkki on 300-luvulta. Kaksi näytettä on siis vanhempia kuin 600-luvulla elänyt Gertrud.
Agricolassa aiheesta aiemmin:
* Uusi tutkimus: Turun tuomiokirkon pääkalloreliikki 1160-luvulta
* Turun tuomiokirkon reliikit palautetaan Turkuun
Kuva: Yksityiskohta Pyhää Kerttua kuvaavasta veistoksesta Berliinissä, Die alte Getraudenbrücke in Berlin-Mitte, erbaut 1895/96. Bronzene Brückenfigur der Heiligen Gertrud von Nivelles, modelliert von Rudolf Siemering 1896.(Wikimedia Commons)
