Veikko Huuska
Posts: 193
Joined: 28.09.08 15:26
Location: Ikaalinen

Tiedätkö missä ja milloin teloitettiin 235 suomalaista kahdessa päivässä?

15.08.12 21:01

Nyt jo edesmennyt tutkija-toimittaja Eila Lahti-Argutina kertoo kymmenkunta vuotta sitten ilmestyneessä Stalinin terrorin suomaalisia vainouhrien matrikkelissaan, että arkistotiedoissa joillekin on merkitty ampumispaikkakunta, mutta ei läheskään kaikille. Lukemattomien ammuttujen tarkkaa haudan paikkaa ei ole olemassa, enintään yhteishautojen sijaintialue. On löydetty teloituspaikkoja, joilla on ammuttu satoja ja tuhansiakin ihmisiä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eila_Lahti-Argutina

On havaittavissa eräitä keskittymiä. Leningradissa on esimerkiksi 18.1.1937 ammuttu 173 suomalaista. Samoin matrikkelista on laskettavissa, että Karhumäen lähistöllä sijaitsevassa tunnetussa Sandarmohin teloitus- ja hautapaikassa on suomalaistuhot voimakkaasti keskittyneet talven 1938 joillekin päiville.

Huippua edustavat torstai-perjantai 10.-11.2.1938. Silloin nimittäin Sandarmohissa ammuttiin 235 suomalaista. Tai ehkä hieman enemmänkin, muun muassa ainakin yksi Ruotsista tullut suomalaiset juuret omaava mies.

Terrorin voimakkaan tuhoaallon käynnisti Stalinin 5.8.1937 antama ukaasi. Niinpä Venäjällä jo vuosia on tuota päivää vietetty vainajien surun ja muistamisen päivänä. Tänä vuonna tuli kuluneeksi 75 vuotta tuosta järkyttävästä hetkestä.

Kirjoitin aiheesta pidemmän koonnoksen ja suoranaisen suomalaistuhon huippupäiviä käsittävän matrikkelin blogiini ystäväni Eila Lahti-Argutinan aineiston pohjalta. Samalla esitin kysymyksen, olisiko meidän suomalaistenkin syytä jotenkin noteerata maanmiestemme ja –naistemme kohtalot Stalinin terrorin kourissa, ja erityisesti Sandarmohin soramontuilla. http://heninen.net/sandarmoh/suomeksi.htm

Petroskoissa ilmestyvä Karjalan Sanomat kirjoitti 5.8. muistopäivästä näyttävästi viime numerossaan ja kertoi miten eri kansallisuuksia edustaville uhreille on pystytetty muistomerkkejä ja muistokiviä. Ainakaan tuossa paikallisten asiantuntijoiden kirjoittamassa artikkelissa ei mainittu suomalaisia, ei venäjänsuomalaisia, ei amerikansuomalaisia, ei ruotsinsuomalaisia uhreja. Syntyi käsitys, että ainakaan Sandarmohissa ei ole suomalaisten uhrien muistamiseksi tehty mitään erityistä, kenties joidenkin yksityisten henkilöiden tai sukujen toimesta toki, mutta ei valtiollisesti tai muutoin kansallisena muistamisena.

Tein samassa yhteydessä kulttuuriministeri Arhinmäelle ikään kuin haasteena tiedustelun, olisiko aiheellista tehdä asian hyväksi jotain. http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuo ... A4ss%C3%A4

Niitä sun näitä
Posts: 565
Joined: 20.12.11 00:11

Re: Tiedätkö missä ja milloin teloitettiin 235 suomalaista kahdessa päivässä?

16.08.12 00:55

Älä "Veikkonen " välitä vaikka muistomerkit menee kuinka yli ja ohi, taikka puuttuu se laatta kokonaan!

Tuollakin saattaa olla muutamia (kymmeniä tai jopa satoja) suomalaisia

http://heninen.net/punakangas/suomeksi.htm


Ei ne kaikki naapurin muistokivet ja niiden tekstilaatat ole likimainkaan edes sinnepäinkään totuudenmukaisia. Iso maa ja isot toleranssit... pätee muistomerkkien teksteihinkin.

Kävimme ennen Juhannusta kiertämässä Karjalan Kannasta 3 päivää ristin rastiin ja käytiinpä Vuosalmen aukeillakin. Sielläkin oli eräänlainen "Stalinin hammas" -muistomerkki ja siinä aika erikoinen teksti:

Vuosalmen peltoaukealla oleva Puna-armeijan hautamonumentti

http://aijaa.com/0060410720728

Ja sen tekstilaatta:

http://aijaa.com/0055110720727

Osa tekstiä menee suunnilleen näin: "Täällä urhoollinen puna-armeija karkoitti SAKSALAISET FASISTIMIEHITTÄJÄT"... Suomentakoonsa joku tarkemmin, tulkki käänsi sen meille ja juuri tuon kohdan muistan noin.

Kysyä sopii, että kuinkas kaukana olivat saksalaiset vuonna 1944 Vuosalmelta?


Sama muistomerkki tuollakin sivustolla:

http://www.matkaviljanen.fi/muistomerki ... 0m%201.jpg

http://www.matkaviljanen.fi/muistomerkkeja.htm

J Kämäräinen
Posts: 97
Joined: 26.10.07 13:15
Location: Joensuu

Re: Tiedätkö missä ja milloin teloitettiin 235 suomalaista kahdessa päivässä?

16.08.12 06:15

Ei kaukanakaan.

Lento-osasto Kuhlmey toimi muun muassa Vuosalmen suuntaan ja 303. Rynnäkkötykkiprikaati oli Ihantalassa ja 122. Divisioona Viipurinlahdella.

Mutta tätä tuskin tarkoitit.

Tapio Onnela
Posts: 4822
Joined: 13.09.05 12:40
Contact: Website

Re: Tiedätkö missä ja milloin teloitettiin 235 suomalaista kahdessa päivässä?

16.08.12 08:10

Kävin vuonna 2007 tuolla Petroskoin lähellä sijaitsevalla joukkohaudalla ja kirjoitin siitä lyhyen jutun Matkailua historiaan osioon:
Stalinin uhrien muistomerkki Petroskoin lähellä (19.10.2007)
Jutusta löytyy myös linkki vuosina 1937-1938 teloitettujen suomalaisten
ja karjalaisten nimiluetteloon.

Niitä sun näitä
Posts: 565
Joined: 20.12.11 00:11

Re: Tiedätkö missä ja milloin teloitettiin 235 suomalaista kahdessa päivässä?

16.08.12 08:33

Talvisodassa jäi ns. Hyrsylän mutkan asukkaat NL:n vangeiksi ja heidät palautettiin Suomeen sodan jälkeen. Kun Suomi tässä yhteydessä vaati pulavuosina ja 1930 -luvulla harjoitetun ankaran NL:n radiopropagandan ja mikseipä muunkin propagandan seurauksena rajan taakse loikanneille mahdollisuutta palata Suomeen, niin NL ilmoitti sen olevan "sisäinen asia" ja ettei se ole mahdollista.

Lähde: Suomen sinivalkoinen kirja II Ulkoasiainministeriön julkaisuja s.12
(Kirjaa löytyy divareista muutamalla eurolla!)

Tämä "sisäpoliittinen syy" selvisi viimeistään joskus 1950 -luvulla... EI NIITÄ TODELLAKAAN VOITU PALAUTTAA... kun useimmat oli teloitettu 1937-38

Suomalaisia muutti "Idän onnenmaahan" aina Amerikkaa myöten ja tuonne Sandormohiin ja vastaaviin paikkoihin päätyi useimpien taival!

Itä-karjalassa Stalin murhautti suomalaisia ja se oli tavallaan suomalaisten oma Katyn!

http://heninen.net/punakangas/suomeksi.htm

http://heninen.net/sandarmoh/suomeksi.htm

http://fi.wikipedia.org/wiki/Katyn

http://www.katyn.org.au/naziphotos.html

http://www.katyn.org.au/index.html

---

Laitan tähän lainauksen tuolta sivustolta ihan vaan siksi, että nettisivut tuppaa jossain vaiheessa häipymään bittiavaruuteen... jääpähän tiedot kirjallisista lähteistä ainakin tänne talteen.
Arvoisa lukija!

Ethän tunne välinpitämättömyyttä Stalinin hirmuvallan vainovuosien uhreja kohtaan. Auta meitä uhrien listaamisessa. Kaikkien kärsineiden nimet sijoitetaan Tietokoneen muistiin. Me emme tee tätä hyödyksemme, silti olemme lisätiedon ja resurssien tarpeessa. Menneisyyden tiedostaminen takaa tulevaisuuden!
sql@onego.ru

GULAG -leirikartta

http://uhreja.onego.ru/kartta.html

Nämä luettelot on koottu Petroskoissa Carelia - kulttuurilehdessä eri vuosina julkaistuista aineistoista. Poikkeuksen muodostavat Karjalan turvallisuuskomitean antamat tiedot Suomen eduskunnan jäsenistä. Vuoden 1990 lopussa silloinen Karjalan Memorial - seura sai Karjalan turvallisuushallinnolta (KGB:lta) vuosina 1989 -- 1990 Karjalassa rehabilitoitujen nimet. Samanaikaisesti Memorial - seura kokosi aineistoa vainoista kärsineiden sukulaisilta. Nämä luettelot julkaistiin Careliassa v. 1991 nro 1 -- 12 ja v. 1992 nro 1 -- 5. Molemmat luettelot käänsi ja toimitti julkaisukuntoon Memorial -seuran hallinnon jäsen, Karjalan kulttuurin ansioitunut toimihenkilö toimittaja Eila Lahti - Argutina.
Vuonna Karjalassa vainoja tutkiva Juri Dmitrijev julkaisi 1998 Careliassa Sandarmohissa ( Karjalassa Karhumäen lähellä) vuosina 1937 -- 1938 teloitettujen suomalaisten ja karjalaisten nimet.
Kaikki nämä nimilistat ovat vain osanen Karjalassa ihmisvainon uhreiksi joutuneista.


UHREJA teloitettujen suomalaisten ja karjalaisten nimiluettelo

NIMIHAKU

http://uhreja.onego.ru/


Laajempi luettelo löytyy kirjan muodossa Lahti-Argutinan toimittamana, teos "Olimme joukko vieras vaan" listaa noin 8000 suomalaista vainojen uhria. Samoja tietoja löytyy myös venäläisiltä sivuilta tietokannoista ja muistokirjoista, kuten tuolla:

http://www.memo.ru/library/bkmemory/list.htm

Tuossa Karjalaa koskeva nimilista:

http://www.visz.nlr.ru/search/lists/karel/

Niitä sun näitä
Posts: 565
Joined: 20.12.11 00:11

Re: Tiedätkö missä ja milloin teloitettiin 235 suomalaista kahdessa päivässä?

16.08.12 10:53

Tiedätkö missä ja milloin teloitettiin 235 suomalaista kahdessa päivässä?

Tiedän.

Tämä ei nyt liity varsinaisesti aiheeseen "Näin naapurissa", mutta katsotaan nyt kokeeksi kauanko tämä säilyy tässä ketjussa.

Ainakin Tampereella ja Viipurissa 1918. Vieläpä yhtenä päivänä (tai yönä) ja varmasti vielä paljon enemmänkin kuin tuo 235.


Antautuminen ja puhdistustoimet

http://www.uta.fi/yky/arkisto/koskivoim ... ikko13.htm

"Kalevankankaan hautausmaalle muodostui sata metriä pitkä, metrin korkuinen ruumisröykkiö. Pienempiä ruumispinoja oli esikaupungeissa ja keskusta-alueellakin.

Mannerheim määräsi kaupungin komendantiksi kapteeni G. A. Finnen, joka aloitti tehtävässään 6.4. Komendantin tehtävänä oli vastata kaupungin yleisestä järjestyksestä ja vahtipalveluksesta sekä rakennusten ja laitosten turvallisuudesta."

http://www.uta.fi/yky/arkisto/koskivoim ... t/1918.htm

http://www.uta.fi/yky/arkisto/koskivoim ... kko3-4.htm

---

Tämä Finne oli tunnettu suomenruotsalainen ja "lentävän teloitusosaston" organisoija, ja noiden osastojen jälki oli lähinnä etnistä puhdistusta. Koska kukaan ei ole "profeetta omalla maallaan", niin ampujat otettiin muualta ja silloin ei sääliä tunnettu.

Kemin Karihaaran selluloosatehtaan tekninen johtaja GUSTAF FINNE mainitaan valkoisen armeijan kenttäoikeuksien isäksi!

Tämä Finne (Gustaf Adolf?) näyttää olleen Tampereen ja Viipurin komendantti ja hänen organisaationsa verityöt tunnetaan laajalti juuri näissä kaupungeissa.

Hän loi kenttäoikeuksien toimintamallin, jota myöhemmin kutsuttiin VALKOISEKSI TERRORIKSI.

Finne oli ensin Tampereen, sittemmin Viipurin komendantti. Molemmat paikkakunnat ovat SuRullisen kuuluisia armottomista punaisina pidettyjen, siis useinmiten pelkkien siviilien lahtauksista!

Finne vastasi yhteensä 25 000 punaisen tutkinnasta ja tutkituista yli 600 ammuttiin.
Määrä tuntuu kyllä kovin vaatimattomalta verrattuna kadonneitten punaisina pidettyjen määrään, vrt. esim. Tauno Tukkisen tutkimukset, joissa puhutaan noin 5000 kirjaamatta jääneen ja kadonneen määristä sotasurmatutkimusten yhteydessä.

http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentut ... o/ka11.htm

Marko Tikka myöntää, että kaikkia surmattuja ei suinkaan viety kenttäoikeuksiin asti, vaan molemmat puolet syyllistyivät teloituksiin ilman minkäänlaista tutkimista.
Finnen apurina ja oikeana kätenä toimi Kemin uittoyhdistyksen päällikkö FRANS JULIUS von WRIGHT. Joulukuussa 1917 Wright nimitettiin Pohjolan suojeluskuntien piiripäälliköksi ja Finne piirin esikuntapäälliköksi. Molemmat olivat Haminan kadettikoulun kasvatteja ja heidän "panostaan on pidettävä merkittävänä" sisällisodassa. He organisoivat vallattuihin kaupunkeihin kenttäoikeudet. Tikan mukaan sisällisodassa kuoli yhteensä 36 000 suomalaista ja näistä 27 000 punaista.

Veikko Palvo
Posts: 853
Joined: 12.10.09 13:13

Re: Tiedätkö missä ja milloin teloitettiin 235 suomalaista kahdessa päivässä?

16.08.12 12:40

Niitä sun näitä wrote:Älä "Veikkonen " välitä vaikka muistomerkit menee kuinka yli ja ohi, taikka puuttuu se laatta kokonaan!

Petroskoissa näyttää olevan paikallisten *kalastuksenvalvojaksi* nimeämä patsas,
Otto Wilhelmovitsh Kuusisen.

Onkohan patsas pystytetty 31.3.1940 perustetun Karjalais-Suomalaisen Sosialistisen Neuvostotasavallan päämiehelle Otto W. Kuusiselle ja m y ö s hänen Moskovasta käsin johtamiensa Punaisen Neuvosto-Karjalan 1930-luvun laajojen likvidointien muistoksi?
Käytännön
työn johti Hannu Rautkallion Suuri Viha- tutkimuksen, wsoy 1995, mukaan Kuusisen Leningradiin lähettämä Kominternin SKP:n Arvo poika Tuominen yhteistyössä OGPU - NKVD:n kanssa ja tuossa tutkimuksessa arvioidaan noin 10 000 suomalaisen tulleen likvidoiduiksi.
Ja itä-karjalaiset ja muut nähtävästi sen lisäksi?

Esim. loikkarit Suomesta Ogpu sijoitti 1929 - 1931 alkaen orjatyöleireille, kuten Arvo Tuominen kirjoitti.
Stalinin kanavan työmaalle ja 1932 Syvärin voimalaitostyömaille, "Svirstroin laboratorioon" virtasi kuulustelujen jälkeen loikkareita 500- 800 ihmisen viikkovauhdilla.
Svirstroiltakin pääsi joitakin loikkareita pakenemaan takaisin Suomeenkin 1930-luvulla, koska he olivat mm. komissaari Aarne Kuuselan mukaan nähneet "meidän sosialistista rakennustyötämme hiukan liian yksipuolisesti, vankila- metsäkämppä - Svirstroi ja 50-60 hengen kommuuniasunnot, parakit."

E.Gyllingin tavoin A.Kuuselakin uskoi viimeiseen asti itse selviävänsä hengissä, vaikkakin Neuvosto-Karjalassa ideologiaan uskovaisten keskuudessa kaksi maailmaa törmäsi rajusti yhteen.
Ideologia ja jokapäiväinen ympärillä nähtävillä oleva todellisuus.

Mutta
mihinkähän "kalastuksenvalvoja" Otto W. Kuusinen lienee uskonut?
Suomessahan
Otto Wille ja tytär Herttakin olivat sodan 1939 - 1944 jälkeen aatteeseen uskovaisten idoleja ilmeisestikin?

lis.: Prof. Auvo Kostiainen, Loikkarit, Otava 1987
kirj. loikkareita olleen lähes 15 000 ja salatein palanneita suomalaisviranomaisten tietojen mukaan 1930 alusta 1936 elokuun puoliväliin 2014 henkeä. A.K.:n arvion mukaan 1939 mennessä paluuloikkareita on ollut 2150 - 2200 henkeä.
Ja
Lars Westerlundin Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa siv. 109 alk.
Carl-Fredrik Geust kirj. "yli 10 000 punakaartilaisen perheenjäsenineen paenneen Suomesta Venäjälle, etupäässä Pietariin tai Neuvosto-Karjalaan.
Aiemminkin punakaartilaisia
on siirtynyt Murmanskin ja Kantalahden alueille. Toivo Antikaisen arvion mukaan Puna-armeijan puolella sai surmansa noin 2000 suomalaista.
Ja
olihan suomalaisia asunut Venäjällä jo ennen Maaliskuun ja Lokakuun 1917 vallankumouksiakin. Suomalaisia lienee siirretty tai ollut pakkokin siirtyä idemmäksi nälänhätää pakoon?
Esim. Toivo Vähän tavoin Siperiaan, Vähä eteni "Ivan Petrov"-nimisenä KGB-everstiksi ja palasi 1960-luv. viettämään eläkepäiviään Petroskoihin.

Veikko Palvo
Last edited by Veikko Palvo on 16.08.12 15:32, edited 1 time in total.

Niitä sun näitä
Posts: 565
Joined: 20.12.11 00:11

Re: Tiedätkö missä ja milloin teloitettiin 235 suomalaista kahdessa päivässä?

16.08.12 13:29

Niitä sun näitä wrote:Tiedätkö missä ja milloin teloitettiin 235 suomalaista kahdessa päivässä?

Tämä Finne (Gustaf Adolf?) näyttää olleen Tampereen ja Viipurin komendantti ja hänen organisaationsa verityöt tunnetaan laajalti juuri näissä kaupungeissa.


Lue mitä Leino Pentzin kertoo Tampereesta punaisten kukistuttua.

Lähde: Leino Pentzin, Vapautussodan muistoja, s. 27, Pohjolan Kustannus-Osakeyhtiö, Oulu 1918.

Tätä tekstiä ei Koskelan sivuilta enää löydy, mutta otin sen taannoin talteen:

http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/

http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/vaari.htm


Leino Pentzin ei ollut koko sisällissotaa pohjois-pohjalaisten mukana. Hän sairastui - omien sanojensa mukaan, koska vanhemman lukumiehen kunto kun ei kestänyt nuorempien mukana - ja oli välillä toipumislomalla Oulussa. Hänellä oli myös mahdollisuus poiketa Tampereelle heti valtauksen päätyttyä. Ohessa lyhyt lainaus siitä, mitä hän kertoo kirjassaan Kalevankankaan hautausmaasta.

....

Tulimme kiertokulullamme aukealle, hautausmaan itäosaan. Siellä häämöitti jotain tummaa, kuten pitkä pino. Menimme lähemmäksi.
Se oli ruumispino. N. 100 metrin pituinen se oli ja paikoin metrin korkuinen. Siinä oli punaisten ruumiita. Näkyi halaistuja päitä, joista aivot olivat esillä. Siinä oli nuoria miehiä, joiden valkoiset ehyet hampaat loistivat avoimista suista. Siinä näkyi kasvoja, joihin paheet ja raakuus elämässä olivat merkkinsä painaneet. Mutta oli sellaisiakin, joiden kauniilla kasvoilla syvä rauha lepäsi. Oli alastomiakin ruumiita. Toiset olivat häikäisevän valkeita, toiset mustia, sinisiä tai kellertäviä väriltään. Oli sairaaloissa kuolleita, joilla oli vielä siteet jäljillä. Joukossa oli naissotilaitakin.
Kaamealta näytti nuori raakapiirteinen mies, jonka kasvoilla asui kuoleman kauhu ja kohotetut kädet olivat jäykistyneet ristiin. Oliko hän rukoillut Jumalaa vai surmaajaansa?
No niin! Siinä oli sodan kauhujen kuva. Kenekään maalarin sivellin ei ole vielä sotaa kuvannut eikä kenenkään kirjailijan kynä. Sitä ei voida kuvata, sitä voidaan ainoastaan tuntea, nähdä ja elää.
Siinä oli punakaartilaisuuden pellon satoa. Rikoksilla kylvetty oras oli tuleentunut. Vuoden ajan oli jokainen rikos ollut luvallinen, kunhan se kohdistui 'porvareihin'. Oikeuden voima oli ollut vangittu. Jokainen hulikaani luuli saavansa tehdä mitä hyvänsä, ilman edesvastuuta, ilman rangaistusta, kunhan 'jäsenkirja' oli taskussa.
Nyt oli tilinteon päivä hirmuisena tullut.
[ - - ]

Niitä sun näitä
Posts: 565
Joined: 20.12.11 00:11

Re: Tiedätkö missä ja milloin teloitettiin 235 suomalaista kahdessa päivässä?

16.08.12 16:48

Niitä sun näitä wrote:Lue mitä Leino Pentzin kertoo Tampereesta punaisten kukistuttua.

Lähde: Leino Pentzin, Vapautussodan muistoja, s. 27, Pohjolan Kustannus-Osakeyhtiö, Oulu 1918.

Eihän tästä puutu enää kuin Ilmari Kiannon kuvaukset nuoren naisen verentahrimista, mustista ja kiharoista veenuskarvoista... se taas löytyy tuosta kirjasta:

Elämän ja kuoleman kentältä: sotarunoilija Aarni Suursalon vaikutelmia vapaussodasta (1928, Otava)

Kirjassa Kianto kuvaa hyvin inhorealistisen yksityiskohtaiseti kuolleita, etenkin alasti riisuttuja tai alapäästään paljastettuja naisia.

JariL
Posts: 435
Joined: 13.02.09 15:40

Re: Tiedätkö missä ja milloin teloitettiin 235 suomalaista kahdessa päivässä?

17.08.12 10:34

Finne vastasi yhteensä 25 000 punaisen tutkinnasta ja tutkituista yli 600 ammuttiin.
Määrä tuntuu kyllä kovin vaatimattomalta verrattuna kadonneitten punaisina pidettyjen määrään, vrt. esim. Tauno Tukkisen tutkimukset, joissa puhutaan noin 5000 kirjaamatta jääneen ja kadonneen määristä sotasurmatutkimusten yhteydessä.
Tässä taitaa nyt mennä jauhot ja vellit hieman sekaisin. Kenttäoikeuksien työskentelytapa ei missään tapauksessa täyttänyt puolueettomalle tuomioistuimelle asetettevia vaatimuksia. Niiden toiminta perustui kuitenkin valkoisten sodanjohdon antamiin käskyihin ja määräyksiin ja niissä annetut tuomiot piti perustella. Näiden oikeuksien pääasiallinen tehtävä oli pitää huolta siitä, että valkoisten haltuun joutuneella alueella punaisen vastarinta todella loppuu ja esimerkiksi sissitoimintaa tai muuta valkoisten sodankäyntiä haittaavaa toimintaa ei pääse syntymään. Tätä voidaan kutsua valkoiseksi terroriksi sen vuoksi, että tuomioilla tavoiteltiin selkeästi sellaista peloitusvaikutusta joka tappaa kaiken halun vastarinnan jatkamiseen. Tässä tarkoituksessa punaisten johtajat ja selkeisiin rikoksiin syyllistyneet punaiset saatettiin kenttäoikeuteen. Väinö Linnan kuvaus valkoisesta kenttäoikeudesta Täällä pohjan tähden alla -sarjan toisessa osassa ei välttämättä ole aivan totuudenmukainen vaan sisältää tiettyä juoneen kuuluvaa kärjistämistä. Marko Tikka on tehnyt varsin pätevän oloisen tutkimuksen niin valkoisten kuin punaistenkin kenttäoikeuksista. Suosittelen teokseen tutustumista. Kirja-arvio löytyy esimerkiksi täältä http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentut ... o/ka11.htm

Valtaosa valkoisen terrorin uhreista ei ollut johdetun terrorin vaan mielivallan uhreja. Tästä epäsuhde kenttäoikeuksien kuolemaan tuomitsemien ja valkoisten kaikkiaan surmaamien punaisten lukumäärässä. Venäläiset ammuttiin vieraana elementtinä, punaiset kostonhalusta, taistelustressin vallassa, halusta tietää miltä tuntuu tappaa jne. Tämä koski myös upseereita, jotka asemansa vuoksi saattoivat tietysti organisoida tappamisen hyvinkin tehokkaasti verrattuna siihen, että joku yksilö rivissä päästi omat halunsa irralleen. Sota on julmaa ja se on erityisen julmaa silloin kun taistelevat osapuolet ovat samaa kansaa eikä joukkojen kuri ole kummoinen.

Edellä esitetty kuvaus punaisten hautausta odottavasta ruumiskasasta ei käsitä pelkästään teloitettuja. Tampereen taisteluissa sai surmansa punaisten puolella ainakin 2000 ihmistä ennen kuin kaupungin puolustus luhistui. Kuvauksesta voi päätellä, että osa kuolonuhreista on tykkitulen aiheuttamia. Kaikki oli kuitenkin haudattava ja ruumiit koottiin odottamaan hautaamista.

Niitä sun näitä
Posts: 565
Joined: 20.12.11 00:11

Re: Tiedätkö missä ja milloin teloitettiin 235 suomalaista kahdessa päivässä?

17.08.12 11:18

JariL wrote:Tässä taitaa nyt mennä jauhot ja vellit hieman sekaisin.
Puuroa tai velliä, lopputulos on ihan sama, aivan kuten tuolloin ammututkin: maaksi tulivat ennemmin tai myöhemmin...

Lähteenä esittämilleni lukemille on tämä Marko Tikan väitöskirja Kenttäoikeudet, jossa kerrotaan myös kuinka "Finne on henkilö, johon sisällissodan valkoisen armeijan rankaisutoimet voidaan henkilöidä. Hänen johdollaan Tampereella ja Viipurissa kuulusteltiin yhteensä noin 25 000 punakaartilaista , joista yli 600 menetti henkensä." s. 202

Marko Tikka: Kenttäoikeudet. Välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918. Bibliotheca historica 90. SKS, Helsinki 2004. 471 s

Gustaf Adof Finne "kyseenalaisine urotöineen" mainitaan sivuilla 42, 117-118, 192, 202-204, 209-210, 259, 267.

Finne oli komendanttina ensin Tampereella 3 viikkoa ja sitten Viipurissa 3 viikkoa. (Ja jälki oli mitä oli, lat.huom.) s. 202)

"Finnen rooli sisällissodan rankaisutoimien organisoinnissa on kiistaton ja huomattava..." s. 203

"Karihaaran tehtaan johtaja Finne ja uittoyhdistyksen päällikkö Frans Julius von Wright olivat innokkaimpia Kemin seudun suojeluskuntien järjestäjiä marras-joulukuun taitteessa 1917. von Wright nimitettiin Kemin suojeluskunnan piiripäälliköksi, Finne esikuntapäälliköksi. Näiden kahden Haminan kadettikoulun käyneen upseerin rooli sisällisodassa tuoli olemaan merkittävä. He suunnittelivat ja osin johtivatkin vallattujen alueiden puhdistamista kapinallisista." s. 203

"Tampereen komendantin tehtävä edellytti Mannerheimin mukaan "tehokkaita ja päättäväisiä toimenpiteitä tilanteen rauhoittamiseksi." Se tarkoitti valkoisen armeijan toteuttamien rankaisutoimien järjestelemistä kokonaan uudella tavalla. Tässä valossa ei ole sattumaa, että Tampereen komendantiksi tuli mies suoraan valkoisten päämajasta." s. 203

JariL
Posts: 435
Joined: 13.02.09 15:40

Re: Tiedätkö missä ja milloin teloitettiin 235 suomalaista kahdessa päivässä?

17.08.12 13:22

Mikä tässä meni ohi? Ihmettelit kenttäoikeuksissa tuomittujen ja valkoisten surmaamien punaisten lukumäärän välistä epäsuhtaa ja esitin kommenttini siihen.

Mannerheim antoi ainakin jälkikäteen ymmärtää, että hänen mielestään kapinan johtajat tuli ampua ja loput kapinalliset palauttaa mahdollisimman nopeasti töihin. Tuo Tikalta lainaamasi luku 25.000 vs. >600 kuulostaa aika hyvin tuon politiikan toteuttamiselta, olkoonkin että reilu 600 teloitettua on iso luku. Finne mitä ilmeisimmin noudatti saamiaan ohjeita, vai kuinka?

Sen sijaan on avoin kysymys missä määrin valkoisten ylin johto, Mannerheim etunenässä, hyväksyi ilman tutkimista ja tuomiota tehdyt surmatyöt. Jälkikäteenhän Mannerheim antoi ymmärtää että hän ei niitä hyväksynyt ja vetosi sodan aikana antamiinsa käskyihin joissa oman käden oikeus kiellettiin. Jos terrori (terrorismi) määritellään seuraavasti:
"Terrorismi (ransk. terrorisme, latinankielisestä sanasta terrere, ’aiheuttaa kauhua, pelotella’) on yksilön tai ryhmän harjoittamaa väkivaltaa, jonka tarkoitus on viranomaisten uhkaamisen ja yleisöön kohdistuvan pelon avulla vaikuttaa päätöksentekoon. Suomen kielessä on jossain määrin vakiintunut jako terrorismi- ja terrorikäsitteiden välille siten, että terrorismilla yleensä tarkoitetaan yksittäisten henkilöiden tai epävirallisten lain ulkopuolella toimivien järjestöjen toimintaa, kun taas terrorilla joko kansalaissodan osapuolten, tai julkisten viranomaisten tai viranomaisten tukemien järjestöjen taikka hallitusten toimintaa.[1]"

niin oliko summittaisesti tapahtuneella vankien surmaamisella peloittelutarkoitus vai oliko se jotakin muuta? Mikä siis oikeastaan oli valkoista terroria?

Lopputulos oli sama, mutta suunnitellun ja spontaanin toiminnan välillä tuntuu olevan valkoisten puolella suuri aukko meidän sisällissodassamme kun katsotaan uhrilukua. Tällaista epäsuhtaa ei ole esimerkiksi Espanjassa, jossa Francon joukkojen puhdistustoimet olivat kaikissa suhteissa järjestelmällisempiä ja noudattivat omaa logiikkaansa jolla ne toteutettiin lähes kaikilla Francon joukkojen haltuun joutuneilla alueilla. Siellä oli myös selvää, että puhdistuksia ei tapahtunut ilman korkeimman johdon suostumusta ja käskyjä. Suomessa vastaavaa systemaattisuutta ei tunnu olevan -ellei summittainen tappaminen sittenkin tapahtunut johdon käskystä.

Niitä sun näitä
Posts: 565
Joined: 20.12.11 00:11

Re: Tiedätkö missä ja milloin teloitettiin 235 suomalaista kahdessa päivässä?

17.08.12 14:30

JariL wrote:Mannerheim antoi ainakin jälkikäteen ymmärtää, että hänen mielestään kapinan johtajat tuli ampua...
Mannerheim onkin sopivasti päivän elokuvateeman mukaisesti esillä kaikissa medioissa. Jatkan siis hivenen samasta aiheesta.

Jälki- vai etukäteenkö?

Ns. Ammutaan paikalla -käsky taisi pyhittää kaiken mahdollisen ja sitä sovellettiin monin paikoin melkoisen väljästi. Sitten 7.12.1918 armahduslaki "siunasi isien pahat teot". Kuka vielä sanoo että Suomessa ei tunneta taannehtivaa lainsäädäntöä? Sitähän sitä itkettiin sotasyyllisyystuomioiden yhteydessä...

Suomen painettu asetuskokoelma 165/1918 s. 1.

http://www.histdoc.net/historia/1917-18/165_1.html

Korkeimman vallan haltijan päätös valtiorikoksiin syyllisten henkilöiden armahtamisesta. Annettu Helsingissä, 7 päivänä joulukuuta 1918.
.
.
.

5) Henkilöt, jotka maan laillista järjestystä vastaan nostetun kapinan kukistamisen tarkoituksessa tahi estääkseen kapinan levenemistä taikka palauttaakseen järjestystä ovat teoissaan menneet yli sen, mitä mainittujen tarkoitusten saavuttamiseksi olisi ollut tarpeen, jätättäkööt niistä syytteeseen panematta ja rankaisematta.

6) Jos joku ennen maaliskuuta 1917 on tehnyt joko valtiorikoksen tahi muun rikoksen yksinomaan valtiollisista syistä, olkoon syyte sellaisesta rikoksesta sekä siitä tuomittu rangaistus rauennut.
.
.
.

---

Mannerheimin irvokas tunnuslause: Candida pro causa ense candido - puhtain asein puhtaan asian puolesta. Tämänkö mukaan hän pyrki toimimaan?

Tästä kokoelmasta muuten puuttuu tuo "ammutaan paikalla" -käsky:

Kaskimies Einari (toim.) Puhtain asein - Suomen Marsalkan päiväkäskyjä vuosilta 1918-44
Kustannus Oy Artikkeli, 1970, 215 s., painos: 1

---

Janne Klemolan kirjoja kannattaa lukea jos erikoiset tapahtumat mm. vuodelta 1918 kiinnostaa. Siinä on ainakin 1 hyvä tapahtumakuvaus kuinka hänen ottamilleen aseettomille vangeille kävi, paria poikkeusta lukuunottamatta, sillä nämä miehet puhuivat ruotsia. Janne Klemolan kirjassaan Lääkärin elämäntaipaleelta kertoma tapaus antaa hyvän kuvan mitä vangeille tehtiin valkoisten (ja etenkin ruotsalaisten) toimesta. Teloitettiin heti jos ei joku sattunut tuntemaan tuttujaan tai kieli oli väärä.

Klemola J. K. Lääkärin elämäntaipaleelta, WSOY, 1966
Klemola J.K. Kahden tulen välissä, Karisto, 1970
Klemola, J Kenttäsairaalan lääkäri, Karisto Hämeenlinna 1971

---

Tuolla Loka-Laitisen jutun lopussa on aika erikoinen kommenttiosio:

http://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitin ... iankurssi/

Jos ei heti ammuttu, niin tässä oli valmis "ulkomaankomennus" ja suuntana taisi olla lähinnä Saksa. Tuo reissurangaistus ei sittenkään toteutunut, koska Saksan kävi niin kuin kävi. Tammisaaressahan niitä "sopivia reissutyöläisiä" olisi ollut jos kuinka paljon, vieläpä lähellä Hangon satamaa ja valmiina laivattaviksi...

http://www.histdoc.net/historia/1917-18/67_1.html

---

"Ammutaan paikalla"

http://www.histdoc.net/historia/1917-18 ... 02-25.html

Lähde: Yrjö Raevuori: Kaupungin kohtalokas kevät ja kesä. WSOY, 1960.


Ylipäällikön kuulutus 25.2.1918:

Tiedoksi ja ehdottomasti noudatettavaksi ilmoitetaan:

Henkilöt, jotka armeijan selän takana tavataan hävittämässä teitä, siltoja, kulkuneuvoja, sähkölennätin ja puhelinjohtoja, ammutaan paikalla. Samoin myös henkilöt, jotka tekevät aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan, niin myös sala-ampujat ja murhapolttajat.

Jokainen jolta 8 päivää sen jälkeen kun tämä kuulutus on luettu maan kaikissa kirkoissa, löydetään ilman asianomaista lupaa säilytettyjä aseita tai jotka tavataan armeijan selkäpuolella aseistettuna, ammutaan paikalla.

Henkilöt, joiden oleskelu vapaalla jalalla on vaaraksi meidän sotatoimillemme, vangitaan.

Vangitsemismääräyksen antaa asianomainen suojeluskunnan päällikkö, jonka siitä on viipymättä komentoteitse ilmoitettava. Kiireellisissä tapauksissa on kuitenkin suojeluskuntalainen oikeutettu omalla vastuullaan ryhtymään vangitsemiseen, mutta on hänen siitä viipymättä ilmoitettava lähimmälle sotilaspäällystölle.

Vangitun kanssa on viipymättä toimitettava alustava kuulustelu joko vangitsemispaikalla tai missä rikos on tapahtunut. Kuulustelun toimittaa joku lakimies tai poliisiviranomainen tai muu siihen pätevä henkilö, kahden todistajan läsnä ollessa.

Jollei vangittua vastaan ilmene mitään raskauttavaa, on hänet viipymättä laskettava vapaaksi.

Kun toiselta paikkakunnalta oleva henkilö on epäilyksen alaisena vangittu, on hän vartioituna lähetettävä kotipaikalleen, jossa hänen kanssaan on toimitettava kuulustelu ja meneteltävä edellä määrätyllä tavalla.

Kun vanki vartioituna lähetetään paikkakunnalta toiselle, pitää kirjallinen passitus ynnä tutkintopöytäkirja seurata mukana.

Jos syytä siihen on, voidaan epäilyksen alainen henkilö määrätä oleskelemaan osoitetulla seudulla, uhalla että joka tätä määräystä vastaan rikkoo, hänet viipymättä vangitaan.

Erittäin tärkeissä tapauksissa valvonnan alaiseksi asetetun henkilön on määräaikana ilmoittauduttava asianomaisen siihen määräämälle viranomaiselle.

Jos rikos todistettavasti on tapahtunut vihollisen pakotuksesta, on tämä katsottava lieventäväksi asianhaaraksi.

Henkilö, joka todennäköisillä syillä katsotaan sotatoimille vaaralliseksi, voidaan sotilaspäällystön toimesta siirtää sopivaan paikkaan rintaman taa. Siitä on komentoteitse ilmoitus viipymättä tehtävä. Erityisen tarkasti on vartioitava vakoilusta epäiltyjä henkilöitä kuin myös niitä, jotka johtajina tai agitaattoreina ensi sijassa ovat syypäät nykyiseen kapinaan maan laillista hallitusta vastaan, ja niinikään ne, jotka ovat olleet mukana tekemässä päätöstä murhien, ryöstöjen tai murhapolttojen toimeenpanemisessa.

Mitään lupausta tai kunniasanaa älköön missään tapauksessa otettako murhaajilta ja maanpettureilta.

Kun asianomainen sotilaspäällystö ei katso voivansa laskea vangittua vapaalle jalalle, vaikka tutkinnossa häntä vastaan suorastaan sitovia asianhaaroja ei olekaan ilmennyt, on asia jätettävä lähinnä ylimmän sotilasviranomaisen ratkaistavaksi.

Muistettava on, että persoonallinen viha ja hetkellinen kiihtymys tai muu ajattelemattomuus ei saa aiheuttaa väärinkäytöksiä.

Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan.

Myös on muistettava, että tässä minun kuulutuksessani, joka on laadittu minun ja Päämajassa olevain suojeluskuntain edustajien välillä tapahtuneen yhteisen neuvottelun jälkeen, määrätyt toimenpiteet eivät ole katsottavat tuomion täytäntöönpanoksi, vaan hätäpuolustukseksi.

Seinäjoki, helmikuun 25 päivänä 1918.

G. Mannerheim.
Last edited by Niitä sun näitä on 17.08.12 14:41, edited 1 time in total.

Veikko Palvo
Posts: 853
Joined: 12.10.09 13:13

Re: Tiedätkö missä ja milloin teloitettiin 235 suomalaista kahdessa päivässä?

17.08.12 14:35

JariL wrote:

niin oliko summittaisesti tapahtuneella vankien surmaamisella peloittelutarkoitus vai oliko se jotakin muuta?
Voisihan katsoa Suomen vapaussodan olleen osa Venäjän sisällissotaa, jossa ainakin bolshevikkien puolella terroria näytettäisiin käytetyn ylimmältä taholta johdettuna ja
Tshekan ´sisärintamalla´, punaisessa terrorissa sanotaan joissakin lähdetiedoissa olleen 250 000 Puna-armeijan taisteluvahvuuden ollessa suurimmillaan 800 000.
Venäjän sisällissodassa kirjoitetaan taisteluissa, terrorissa, nälänhädässä kuolleen noin 9 miljoonaa ja noin miljoonan paenneen Venäjältä.
Stalin
ja Kollontai mm. kävivät Suomessa agiteeraamassa vallankumousta ja Leninin kansankomissaarien neuvosto tunnusti Suomen Venäjän väliaikaishallituksen jälkeisen Suomessa laillisen hallituksen, mutta myöskin Kansanvaltuuskunnan vallankumouksellisen hallituksenkin, jolle bolshevikit lähettivät mm. aseita.

Lars Westerlundin
sotasurmaselvityksessä, -- alun aiheeseen palaten -- ,sanotaan Venäjälle paenneen
10 000 punakaartilaista perheenjäsenineen. ( Carl-Fredrik Geust )
Ja
5000:n punakaartilaisen sanotaan toisaalta Suomessa kadonneen, katosivatko he Venäjän kaaosmaisiin oloihin ja sisällissotaan?
Punapäällikkö Toivo Antikaisen sanotaan käynnistäneen Neuvosto- Karjalassa 1920-luvun lopulla suomalaisten punakaartilaisten muistitiedon keruun tarkoituksenaan julkaista Petroskoissa "Kansalaissota Karjalassa" kirjasarjan.
Ja
L.Westerlundin selvityksessä ( VNK 6/2004 ) kirjoitetaan punapäällikkö Toivo Antikaisen arvion mukaan Venäjän kansalaissodassa Puna-armeijan puolella kuolleen noin 2000 suomalaista. VNK-selvityksessä kirj. tietoja löytyvän vain hieman alle neljäsosasta, alle 500:sta.
Onkohan
VNK-selvityksessä huomioitu mm. Sandormohissa teloitetut suomalaiset?

Veikko Palvo

JariL
Posts: 435
Joined: 13.02.09 15:40

Re: Tiedätkö missä ja milloin teloitettiin 235 suomalaista kahdessa päivässä?

20.08.12 10:01

Ylipäällikön kuulutus 25.2.1918:
Tämä käsky ei oikeuta missään kohdassa summittaista tappamista. Kohdan
"Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan." voi joku tulkita avoimeksi valtakirjaksi, mutta tuskin sitä sellaiseksi on tarkoitettu.

Return to “Puheenvuoroja historiasta”