500-luvun Skandinaviassa kirves osoittautui käytännölliseksi aseeksi.
Norjalaistutkimuksen mukaan 500-luvulta peräisin olevat hautalöydöt paljastavat merkittäviä muutoksia Skandinaviassa eläneiden yhteisöjen sotimiskäytännöissä ja kulttuurisissa vaikutteissa.
Roomalaisen sodankäyntistrategioiden ja -tekniikoiden vaikutus näkyi välillisesti muun muassa Pohjois-Euroopassa käytetyissä aseissa vielä 400-luvulla. Esimerkiksi norjalaisista aikakaudelta peräisin olevista haudoista on löydetty aseistusta, jossa näkyy vahvasti roomalaiset vaikutteet. Norjalaistutkimuksen mukaan Rooman vaikutus sotimiskäytännöissä ja -tekniikoissa oli niin vahva, että sen asettamat standardit levisivät laajalle – jopa kauas imperiumin ulkopuolisille alueille.
Rautakauden aseistukseen keskittyneen tutkimuksen mukaan 500-luvulla tapahtuu kuitenkin selvä muutos. 500-luvulle ajoitetuista haudoista löydettyjen aseiden joukossa kirves on syjäyttänyt roomalaisvaikutteiset miekat, keihäät, jouset ja kilvet. Tämä on merkki paitsi Rooman heikentyneestä vaikutuksesta, myös muutoksesta Pohjois-Euroopassa eläneiden yhteisöjen sotimiskäytännöistä.
Tutkimuksessa kirveen yleistyminen liitetään prosessiin, jossa Länsi-Rooman vaikutus esimerkiksi kaupankäynnin ja kulttuurin saralla heikkeni, ja samalla pienemmän mittakaavan konfliktit muun muassa Skandinaviassa samoilla seuduilla eläneiden yhteisöjen välillä lisääntyivät. Niin ikään 400-500 -luvulle ajoittuu kivilinnoitusten yleistyminen Skandinaviassa, minkä vuoksi kirveen voi kuvitella saavuttaneen jalansijaa samoihin aikoihin juuri sen monikäyttöisyytensä vuoksi. Kirves oli huomattavan käytännöllinen paitsi lähitaistelussa, myös esimerkiksi linnoitusten murtamisessa. Tutkimuksen mukaan kirveen saavuttama jalansija onkin merkki taistelujen siirtymisestä pois aukeilta, sekä roomalaisvaikutteisen sodankäynnin epäkäytännöllisyydestä Skandinaviassa.
Lisää aiheesta:
Science Nordic (15.2.2013)