Ruotujakolaitoksen aikaisten sotilasaseiden kohtalo?

[harkki]

Onko olemassa selvitystä siitä, minkä verran ruotuarmeijamme suomalaisten joukko-osastojen aseistusta on säilynyt meidän päiviimme? Miten suuri osa tallella olevasta aseistuksesta on eri museoiden kokoelmissa – joko esitteillä taikka varastoituna – ja miten suuri osa taas asekeräilijöiden kokoelmissa? Mikähän lienee tällaisten aseiden kappalemäärä?

Minkä verran ruotujakolaitoksen aikaisesta aseistuksesta taas mahtaa yhä lojua jossakin vanhojen rakennusten ullakoilla tai erilaisissa säilyneissä ulkorakennuksissa joko varta vasten kätkettynä tai sitten erilaisen rojun joukkoon muutoin vain unohtuneena? Sotatantereilla aseistusta tietenkin tuhoutui tai joutui vihollisen haltuun, mutta mikä on ollut muiden kuin tällä tavoin kadonneiden aseiden tyypillinen kohtalo ruotujakolaitoksen lakkauttamisen jälkeen?

[Ilmo Kekkonen]

En ole erikseen asiaa tutkinut, mutta valtion jakamat aseet koottiin ja luovutettiin Venäjän armeijan varikoille. Osa aseistahan otettiin kolmen perustetun rykmentin käyttöön.
Varikoilla aseet on aikanaan tuhottu. Voi olla, että niitä on myyty keräilijöille ja museoillekin.

[Kari Hintsala]

Turun museokeskuksen puolesta voin sanoa, että kovinkaan monta Ruotsin vallan aikaista sotilasasetta ei kokoelmissamme ole, ehkä parhaiten edustettuina ovat jalkaväen hukari M1748 ja ratsuväen pistooli M1738.

Sotilasaseiden lukkoja on myöhemmin hyödynnetty kansanomaisissa metsästysaseissa. Piilukkoja on myös muutettu nallilukoiksi 1800-luvun puolivälissä.

Keräilijöillä tiedän näitä olevan. Vaikea uskoa, että millään vintillä enää mikään "aarre" odottaisi... tai kukapa tietää.