Pro gradu suomalaisten nuorten historiakulttuurista

[Jyrki Ilva]

Seuraava Helsingin yliopistossa hyväksytty pro gradu -työ on nyt
luettavissa E-thesis-palvelun verkkosivuilla:

Johanna Hakkari: Suomalaisten nuorten historiakulttuuri. Historian
kohtaaminen ja käyttö 8.-luokkalaisten nuorten arkipäivän elämässä
(humanistinen tiedekunta, historian laitos, joulukuu 2005)
URL: http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hu ... g/hakkari/

Otteita opinnäytteen tiivistelmästä:

"Tutkimuskohteenani on vuonna 1988 syntyneiden suomenkielisten
suomalaisten nuorten historiakulttuuri ja historiatietoisuus. Tutkimus-
tehtävä kiteytyi kolmeen pääkysymykseen: mitkä historian
välittäjäkanavat vaikuttavat eniten nuorten käsityksiin menneisyydestä,
millä tavoin ja kuinka usein nuoret törmäävät historiaan arkielämässään
ja millaiset historialliset tapahtumat ovat nuorille merkityksellisiä.
Tutkimusjoukko muodostui 1093 kahdeksasluokkalaisesta, jotka
vastasivat lomakekyselyyn kevätlukukaudella 2003."

"Nuorten historiatietoisuutta muokkaa eniten kouluopetus, jota vahvistaa
median ylläpitämä julkinen historiakulttuuri. Viikoittaisissa historian
kohtaamisissa poikien historiakulttuuria leimasivat tyttöjä enemmän
julkiset historianesitykset – sanomalehdet ja visuaalinen eläytyminen
television kautta – sekä historialliset roolipelit. Tyttöjen viikoittaisessa
historian kohtaamisessa nousi voimakkaasti esille oman, henkilö-
kohtaisen ja suvun historian käsittely päiväkirjan kirjoittamisen,
muistoesineiden ja valokuvien kautta. Tytöt käyttävätkin historiaa
oman elämänhistoriansa jäsentämisen sekä tradition siirtämisen
tarkoituksessa. Nimenomaan heidän kauttaan näyttää elävän vahvana
suvun muisteluperinne."

"Vaikka nuoret kohtaavat kansanomaisia historianesityksiä enemmän
kuin julkista historiakulttuuria, heidän historiatietoisuutensa keskittyy
jälkimmäiseen. He mieltävät tärkeäksi historiaksi lähinnä kansallisen
menneisyyden ja historiakulttuurin julkiset muodot. Kouluopetuksen
vaikutus näkyi nuorten vahvana uskona kansalliseen kertomukseen.
Nuoret näkevät erityisen tärkeäksi Suomen itsenäisyyden ja Suomen
sodat 1939–45 voitettuina itsenäisyyskamppailuina. Mannerheimia
arvostettiin Suomen historian tärkeimpänä samaistumiskohteena ja
Suomen sotien merkitys kulminoitui suvun jäsenten kohtaloiden ja
kansallisen julkisen historian limittymiseen."