Vakiomörkö, “taistolaisuus”, on luonnollisesti löytänyt tiensä myös tähän Ukraina-keskusteluun.
Työni kautta 1974-93 minulla oli näköalapaikka seurata varsin läheltä “taistolaisten” toimintaa yhteiskunnassamme ja kansalaisjärjestöissämme.
En ollut tuolloin enkä myöhemminkään minkään sortin “taistolainen”.
Taistolaisuudella ja sen kymmenien tuhansien kannattajien toiminnalla on ollut kiistatta myös positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaamme vaikka tunnetun kokoomukselaisen kansanedustajan mukana nämä vaikutukset ovat olleet yksin kielteisiä.
Moskovassa vuonna 1918 perustettu Suomen kommunistinen puolue on monista eri syistä luonut ja kantanut sisällään ryhmäkuntalaista hajotus- tai uudistustoimintaa.
Suomessa puolue oli laiton syksyyn 1944 ja puolueen jäsenyys ja tukeminen oli rikos. Parhaiten puolueen alkutaipaleen ryhmäkunnista on muistellut itse mukana ollut, vuodet 1918-1937 Pietarissa (Leningrad) ja Moskovassa elänyt Arvo Poika Tuominen (1894-1981).
Julkisen toiminnan syksyllä 1944 rauhansopimuksen turvin aloittaneen SKP rp:n johtoon nostettiin turkulainen poliittinen vanki Aimo Aaltonen ja puolueen muukin johto miehitettiin poliittisilla vangeilla, ja ennen muuta Neuvostoliitolle ja Stalinille sokeasti uskollisilla tovereilla.
Tämän "henkipattojen" ryhmäkunnan ilmeinen kyvyttömyys johtaa 50.000 jäsenen puoluetta ja toimia yhteiskunnassa synnyttivät puolueen sisälle uudistajiksi leimatuneen uuden ryhmäkunnan. Sen ytimen muodostivat ammattiyhdistysliikkeessä toimineet kommunistit.
SKP rp:n vuoden 1966 edustajakokouksessa tämä uudistajaryhmittymä sai tuekseen niukan enemmistön ja puolue ajautui vuosiksi 1966-1987 ryhmäkuntien, uudistajien ja vanhoillisten, vallan alle.
Puheenjohtajaksi 1966 valitun Rakennustyöläisten liitto ry:n puheenjohtajan Aarne Saarisen mukaan uudistajat saivat nimekseen “saarislaiset” ja vanhoilliset kotkalaisen toimitsijan ja sittemmin kansanedustajan Taisto Sinisalon mukaan “taistolaiset”.
Saarislaisten ryhmäkunta hajaantui 1980-luvulla “kirveslinjalaisiksi” ja “kolmaslinjalaisiksi”. Taistolaisen ryhmäkunnan sisällä puolestaan vaikutti SKP:n Uudenmaan piirijärjestön piirisihteeri Markus Kainulaisen nimeä kantanut sakki, “kainuslaiset”.
“Vanhan” SKP rp toiminta puolueena muodollisesti loppui vuonna 1990 kun SKDL rp ja SKP rp yhtyivät Vasemmistoliitto rp:ksi. Tuomioistuimen päätöksellä SKP:n nimen ja logon käyttö ja rekisteröityminen puoluerekisteriin sallittiin puolueen taistoslaiselle ryhmäkunnalle.
1970-luvun alun Teiniliitto ry:n keskeiset “taistolaisvaikuttajat”, nykyinen professori Kimmo Rentola Turun yliopistosta, ja maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Karjalasta, ovat tuoneet tutkimuksissaan meille selkoa vasemmistolaisen työväenliikkeemme aatteista ja tovereista.
Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
ANDALUSIA