Agricola - Suomen historiaverkko -portaali on julkaissut kokoelman Uudenkaupungin rauhaan 1721 liittyviä asiakirjoja venäläisestä arkistosta. Asiakirjat ovat digitaalisia kopioita, jotka Uudenkaupungin kaupunki sai kesällä 2013 Venäjän ulkoministeriön historialliselta osastolta. Asiakirjoja ei ole aiemmin julkaistu Suomessa. Samassa yhteydessä julkaistaan verkossa myös vuonna 1996 ilmestynyt Tomi Kankaan teos Uudenkaupungin ”siunattu” rauha 1721 - Suuren Pohjan sodan ja isonvihan päätös, joka taustoittaa asiakirjakokonaisuutta. Asiakirjoissa käytetyt kielet ovat ruotsi, venäjä ja saksa. Julkaisun johdantosivut on käännetty myös venäjäksi ja ruotsiksi.
Uudessakaupungissa järjestetään joka toinen vuosi rauhansopimuksen kunniaksi tapahtumia ja seminaareja. Nyt julkaistavat asiakirjat olivat esillä elokuussa 2013 rauhanjuhlien yhteydessä Uudenkaupungin museon kokoamassa näyttelyssä.
Asiakirjat valittiin Venäjän ulkoministeriön historiallisen osaston johtajan Alexander Kuznetsovin mukaan siten, että mukaan otettiin mahdollisimman paljon rauhansopimuksen valmisteluun ja itse sopimuksen solmimiseen liittyviä asiakirjoja.
Asiakirjoihin kuuluu muun muassa kuningas Fredrik I:n ja tsaari Pietari I:n kirjeenvaihtoa, sotavankiluetteloita, rauhanneuvotteluihin liittyvää aineistoa sekä varsinainen rauhansopimus ja sen ratifioimiskirja. Dokumentteihin on yhdistetty lisätietoja ja niitä voi zoomata verkossa eri katselukokoon.
Uudenkaupungin rauha 1721
Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen summaa Uudenkaupungin rauhan merkityksen:
Uudenkaupungin rauhan seurauksena Ruotsi menetti taloudellisesti merkittävän Baltian alueen ja samalla poliittisen asemansa suurvaltana. Alexander Kuznetsovin mukaan Uudenkaupungin rauha oli Venäjän näkökulmasta katsoen käännekohta siinä mielessä, että se aloitti Venäjän länsisuuntautuneisuuden ja loi perustan eurooppalaiselle diplomatialle Venäjällä. Pietari I otti arvonimen ”Suuri” ja julistettiin ”Koko Venäjänmaan Keisariksi”. Suomalaisten kannalta tärkein merkitys varmaankin oli se, että pitkään jatkunut päättyi.Uudessakaupungissa neuvoteltu ja elokuun lopussa 1721 allekirjoitettu Uudenkaupungin rauha päätti Ruotsin ja Venäjän välillä käydyn pitkän suuren Pohjan sodan ja Suomen kahdeksan vuoden mittaisen venäläismiehityksen, joka myös isonavihana tunnetaan. Uudessakaupungissa 1721 sovittuun rajalinjaan palattiin uudelleen maaliskuussa 1940, kun Suomen ja Neuvostoliiton välillä käytiin Moskovassa talvisodan päättäneitä rauhanneuvotteluja.
Julkaisuprojekti
Asiakirjat julkaistaan Agricola - Suomen historiaverkon julkaisusarjassa, jotta ne olisivat helpommin kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä. Julkaisun takana oli laaja yhteistyöprojekti, jossa olivat mukana Uudenkaupungin museo, Uusikaupunki- Rauhankaupunki ry., Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys, Turun yliopiston Historian kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos sekä Venäjän ulkoministeriön arkisto. Asiakirjakokonaisuuden toimitti Turun yliopiston Suomen historian korkeakouluharjoittelija Heidi Pitkänen.
Kuva: Tomi Kankaan teoksen verkkoversio julkaistaan asiakirjakokonaisuuden yhteydessä.Asiakirjojen ja julkaisun kieli
Asiakirjoissa esiintyvät kielet ovat ruotsi, venäjä ja saksa. Julkaisun johdantosivut on käännetty myös venäjäksi ja ruotsiksi. Sivuston venäjänkielisen käännöksen on laatinut Turun yliopiston yleisen historian oppiaineen tutkija FL Andrei Kalinitchev. Ruotsinnoksen laati asiakirjakokonaisuuden toimittaja Heidi Pitkänen.
Asiakirjajulkaisun tekninen toteutus
Dokumenttijulkaisun teknisen toteutuksen laati Turun yliopiston yleisen historian oppiaineen tutkija FM Antti-Jussi Nygård. Teknisenä ratkaisuna dokumenttien zoomauksen mahdollistamaan katseluun käytettiin OpenLayers -ohjelmaa, jota on käytetty myös Kansallisarkiston Digitaaliarkiston dokumenttien julkaisussa.
* Agricola - Suomen historiaverkon julkaisusarja
* Agricola - Suomen historiaverkon julkaisusarja, osa 10. Uudenkaupungin rauha 1721
