Kauttakulkusopimuksista ja "lomalaiskuljetuksista"

[Martti Tapio Pelho]

Pääsiäispyhinä 18.-19.4. julkaistiin kaikissa medioissamme ilman taustoitusta ja kommentteja uutisia, joidenka mukaan Nato on salassa operoinut Suomessa ja sopinut "Suomen kanssa" kauttakulkusopimuksesta.

Kymmenistä sopimusta koskevista uutisista ei selvinnyt, kuka tämä Naton neuvottelukumppani, “Suomi”, on oikein ollut?

Uutisissa haasteteltu puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, armeijan virassa oleva tutkija, Jussi Niinistö (ps), kertoi meille sopimuksen olevan allekirjoittamista vaille valmis.

Uutisten mukaan Naton kauttakulkusopimus allekirjoitetaan toukokuun lopulla eikä sopimusta viedä eduskunnan käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi.

Puolustusvoimain erityisasiantuntija, Mika Varvikko, totesi 19.4.2014 Etelä-Suomen Sanomissa sopimuksesta:

“Kaikkia asioita ei tarvitse sopia etukäteen, vaan järjestelyissä voidaan viitata sovittuun paperiin. Tuesta maksetaan sovittaessa korvaus.”

Sitten ulkoministeri Erkki Tuomioja kertoi Ylen Ykkösaamussa 26.4. ettei Suomi allekirjoitakaan Naton kanssa julkisuudessa mainittua ja jo sovittua kauttakulkusopimusta.

Suomen viranomaisia sitovissa kansainvälisissä kansalaisoikeussopimuksissa ja perustuslaissa on pakottavasti säädetty, että Suomen tärkeimmät ja periaatteellisimmat kansainväliset sopimukset ja niiden velvoitteet arvioi ja käsittelee, hyväksyy tai hylkää, aina eduskunta.

Nato tai puolustusministeriö ei ole Suomen eduskunta. Vai onko?

Suomi teki Natsi-Saksan kanssa vuonna 1940 kolme valekauttakulkusopimusta: Mannerheimin salainen perussopimus keväällä 1940, sotilastekninen sopimus 12.9.1940 ja hallitusten välinen sopimus 24.9.1940.

T.M. Kivimäki kertoo muistelmissaan (Suomalaisen poliitikon muistelmat, WSOY, 1965, s. 193-202) oman tulkintansa.

Kivimäen lopputuleman mukaan sopimuksissa ei ollut kysymyksessä edes kauttakulusta, kun suuri osa saksalaiskolonnoista jäin matkan varrelle, vaan Mannerheimin Natsi-Saksan armeijalle laittomasti antamasta koko Suomen miehitysoikeudesta.

Kaikissa näissä kolmessa sopimuksessa Saksan armeijalle annettiin laillinen oikeus laskea joukkojaan “Itämeren pohjoisiin satamiin” kuten säilyneissä sopimusdokumenteissa todetaan.

Turku, Hanko, Helsinki, Maarianhamina ja Kotka ovat “Itämeren pohjoisia satamia”, joihin Saksa sai sopimuksissa laillisen miehitysoikeuden.

Moskovan rauhansopimuksen 13.3.1940 muste ei ollut vielä edes kuivunut kun Mannerheim toimeenpani jo uutta sotaa ja kirjoitti 14.3.1940 Suomen “hallitukselle”.

Tuolloin, 14.3.1940, “rauhanaikainen” ylipäällikkö, Mannerheim

“halusi välttää joutumisen koulutukseen nähden samanlaiseen tilanteeseen ("uuden sodan valmistelussa" -mp) kuin viimeksikäydyn sodan alkaessa, jolloin suuri määrä asekuntoista väkeä oli ilman koulutusta eikä sen takia kaikkia henkilöresursseja voitu käyttää hyväksi, mikä varmastikin, jos niitä olisi käytetty, olisi huomattavasti vaikuttanut sotatoimien tulokseen.”

Tämä Mannerheimin “raakeiksi” nimittämä väki, 100 000 miestä, olivat 1918 tapahtumien kaikuna suljettu poliittista syistä pois armeijan ja suojeluskuntien asekoulutuksesta.

He olivat punikkeja ja/tai 1918 tapettujen puniikkien poikia, joita ei hyväksytty puolustuksellisessa talvisodassa rintamalle. Mutta hyökkäyssotaan Neuvostoliittoon, Saksan armeijan rintamassa, hekin, punikit, kelpasivat.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
ANDALUSIA

[Ilmo Kekkonen]

Pelho latelee taas sikin sokin tavanomaista puuta heinää ja virhetietoa.

Uutisten mukaan Naton kauttakulkusopimus allekirjoitetaan toukokuun lopulla eikä sopimusta viedä eduskunnan käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi.

Kyseessä oli siis 2002 tehtyjen sopimusten perusteella kaavailtu lähinnä majoittumista ja huoltoa koskeva rauhan ajan järjestely. Ei mikään kauttakulku.
Sopimus lienee mennyt uuteen valmisteluun.

Kivimäen lopputuleman mukaan sopimuksissa ei ollut kysymyksessä edes kauttakulusta, kun suuri osa saksalaiskolonnoista jäin matkan varrelle, vaan Mannerheimin Natsi-Saksan armeijalle laittomasti antamasta koko Suomen miehitysoikeudesta.

Kauttakulusta sovittiin hallituksen sisäpiirin neuvotteluissa. Saksalaiset joukot marssivat Norjaan. Suomen jäi etappiorganisaatio.

Suomi teki Natsi-Saksan kanssa vuonna 1940 kolme valekauttakulkusopimusta: Mannerheimin salainen perussopimus keväällä 1940, sotilastekninen sopimus 12.9.1940 ja hallitusten välinen sopimus 24.9.1940.

Mikä tuo "salainen perussopimus" keväällä 1940 oli? Onko se muiden kuin Pelhon tiedossa?

Tämä Mannerheimin “raakeiksi” nimittämä väki, 100 000 miestä, olivat 1918 tapahtumien kaikuna suljettu poliittista syistä pois armeijan ja suojeluskuntien asekoulutuksesta.He olivat punikkeja ja/tai 1918 tapettujen puniikkien poikia, joita ei hyväksytty puolustuksellisessa talvisodassa rintamalle. Mutta hyökkäyssotaan Neuvostoliittoon, Saksan armeijan rintamassa, hekin, punikit, kelpasivat.

Missähän Mannerheim on näitä miehiä raakeiksi nimittänyt? Heidät ( noin 93 000 miestä) oli vapautettu palveluksesta terveys- ja säästösyistä. Vanhempien poliittista kantaa ei otettu huomioon, jos se edes tiedettiin. Ratkaisu oli useimmin kutsuntalääkärin.

Palvelukseen hyväksyttiin heistä kaikkiaan noin 47 000, mikä osoittaa miesten yleisen kunnon. Osa ehti palvelukseen ja Talvisodan aikana ja joku rintamallekin.

[Martti Tapio Pelho]

Ilmo Kekkosen mukaan Naton kanssa “Suomen” neuvottelema ja tässä kuussa allekirjoitettavaksi sovittu sopimus on mennyt mukamas “uuteen valmisteluun"(?)

Ja kuka oli se suomalainen viranomainen, joka päätti tästä "uudelleen valmistelusta"? Ja milloin tämä päätös tehtiin?

Ulkoministeri Erkki Tuomiojahan höpötti vielä 23.4. Naton kauttakulkusopimuksen perusteluksi Suomea uhkaavasta poikkeuksellisen korkeasta meteoriittiriskistä vaikka tosiasiassa samainen meteoriittiuhka on Venäjälle 42 kertaa suurempi kuin Suomelle, ja sitten yllättäen, 26.4., meteoriittiuhkan isä, Tuomioja, ilmoitti ettei kauttakullkusopimusta allekirjoitetakaan.

Mutta minne? Naton konttoriin Brysseliin?, Yhdysvaltojen puolustusministeriöön? vaiko Suomen eduskuntaan?

Veikkaan Suomen eduskuntaa.

Suomen puolustusministeriöhän on jo tavallaan jäävi virkatoimiinsa käsittelemään Naton sopimusta uudelleen kun se oli juuri neuvotellut ja hyväksynyt Naton kanssa sopimusluonnoksen, karvoineen päivineen, allekirjoitettavaksi.

Kun kaikki oli Naton kanssa jo sovittu, niin miksi selvä asia tarvitsee “uutta valmistelua?

Oletan, että tämä käytännössä Yhdyvaltojen sotilasyksiköille ja kalustolle rantautumis- ja oleskeluoikeuden antava sopimushanke oli ilmeisesti valmisteltu virheellisesti tai laittomasti eduskunnalle kuuluva puhe- ja päätösvalta sivuuttaen.

Kuka nyt uskoo selitystä, että sopimuksessa on kyse Albanian sotilaskolonnien rantautumisoikeudesta Suomeen. Ei ainakaan Venäjä.

Silläkin seikalla on ilmeisesti kokonaisharkinnassa merkitystä, että naapurimailla, Suomella ja Venäjällä, on yhteistä maarajaa 1300 kilometriä ja keskinäisiä valtiosopimuksia, joissa on suljettu pois kolmannelta osapuolelta oikeus käyttää Suomen maankamaraa, vesistöjä tai ilmatilaa sotilaallisiin tarkoituksiin.

Näin kuuluisa kauttakulkusopimushistoriamme vuodelta 1940 toistaa itseään vuonna 2014.

Perustuslakimme 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta on velvollinen ja oikeutettu käsittelemään ja hyväksymään sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin periaatteellisesti merkittäviä.

Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan määräys on luettava lainsäädännön alaan kuuluvaksi, jos se koskee jonkin perustuslaissa kansalaiselle turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita, jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on kansainvälisen sopimusvelvoitteen tai perustuslain mukaan säädettävä lailla tai jos määräyksessä tarkoitetusta asiasta on jo voimassa lain säännöksiä taikka siitä on Suomessa vallitsevan yleisenoikeustajun käsityksen mukaan säädettävä eduskunnassa lailla.

Perustuslakivaliokunnan mukaan kansainvälisen velvoitteen määräys kuuluu näiden perusteiden mukaan lainsäädännön alaan siitä riippumatta, onko määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (kts. esimerkiksi PeVL 11/2000 vp ja PeVL 12/2000 vp).

Puolustustusministeriömme tulkinnan, jonka mukaan nyt ministeriössä salaisessa valmistelussa ollutta, Yhdysvaltojen sotilasyksiköille Suomen oikeudekäyntipiirissä kauttakulku-, oleskelu- ja operointioikeuden antavaa Nato-sopimusta, ei ole tarpeen päättää enää eduskunnassa, voidaan perustellusti katsoa olevan laiton.

Nyt näyttää siltä, että Mannerheimin viitoittama maanpetoksellinen perinne voi edelleen hyvin keväällä 2014 puolustusministeriössämme ja maamme turvallisuuskomiteassa.

Syyskuun 1940 alussa saksalaiset sotilaskolonnat olivat jo matkalla kohden “Itämeren pohjoisia satamia”, kun ei ollut vielä edes 12.9.1940 Pääesikunnan allekirjoittamaa sotilasteknistä sopimusta Natsi-Saksan kanssa.

Saksalaisten sotilaskolonnien kokoaminen, lastaus ja liikkeellelähto perustuivat Mannerheimin Natsi-Saksan armeijan kanssa aiemmin tekemään salaiseen “miehityslupasopimukseen”.

Natsi-Saksan Barbarossa-suunnitelmaanhan sisältyi jo varhaisessa vaiheessa tavoite saada pitävä ote Suomesta valekauttakulkusopimuksen avulla.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
ANDALUSIA

[Ilmo Kekkonen]

Pelho jatkaa tutulla linjallaan. Tarinoissa ei ole päätä häntää.

Muutama kommentti.

Majoitussopimus lienee tarkkaan ottaen vielä tarkistuksen alla. Mitään erityistä salaamista siinä ei ole. Se ei suinkaan koske Yhdysvaltain joukkoja, vaan lähinnä yhteisiin rauhankumppanuusharjoituksiin tulevia Nato-maiden yksiköitä.
Sopimus perustuu vuonna 2002 käytyihin neuvotteluihin.

Venäjän kanssa tehdyt sopimukset eivät millään tavalla sulje pois Suomen oikeutta tehdä sopimuksia muiden maiden tai liittojen kanssa.

Minkä sopimuksen Mannerheim on tehnyt Saksan kanssa keväällä 1940? Siis mikä "miehityslupasopimus"? Pelho lykkää tässä tavanomaista rankemman valeen ja toistaa sen.

Missä kohdassa Barbarossa-suunnitelmaa on esitetty Suomea koskeva "valekauttakulkusopimus"?

Monenlaista vääristelyähän Suomen tekemisistä esitetään. Tällä palstalla Pelho on omassa sarjassaan.

[Martti Tapio Pelho]

Ilmo Kekkonen kirjoittaa:

“Majoitussopimus lienee tarkkaan ottaen vielä tarkistuksen alla. Mitään erityistä salaamista siinä ei ole. Se ei suinkaan koske Yhdysvaltain joukkoja, vaan lähinnä yhteisiin rauhankumppanuusharjoituksiin tulevia Nato-maiden yksiköitä.”

Verbivalinta Ilmolla on passiivissa.

Kuka suomalaisviranomainen päätti ja milloin ettei sopimusta allekirjoiteta?

Ulkoministeri Erkki Tuomioja antoi aikavälillä 20.-23.4 julkisuuteen useita lausuntoja, joissa parlamentaarisesti ja demokraattisesti johdetun valtion kansalaisille todisteltiin salassa neuvotellun Naton uuden sopimuksen tarkoitusta ja tavoitetta.

Sopimuksen allekirjoittamisperusteeksi Tuomioja kaivoi jopa meteoriittiriskin, joka jostain syystä oli huhtikuussa 2014 keksitty erityisen korkeaksi juuri Suomen maankamaran kohdalla.

Sitten parin päivän kuluttua, 26.4., samainen meteoriittimies, Tuomioja, kertookin parlamentaarisesti ja demokraattisesti johdetun valtion kansalaisile "Aprillia!": Sopimusta ei allekirjoitetakaan!

Kuka on se suomalaisviranomainen, jolla hyllytetty sopimus nyt on “tarkastuksen alla”?

Kekkonen kirjoittaa:

“Sopimus perustuu vuonna 2002 käytyihin neuvotteluihin”.

Teksti on taasen passiivissa. Kuka neuvotteli ja mistä?

Kekkosen epämääräinen viittaus 12 vuotta sitten käytyihin neuvotteluihin Suomen uuden kansainvälisoikeudellisen sopimuksen perusteluksi ei täytä oikeusvarmuuden vaatimusta, jota tämäntyyppiseltä hankkeelta aina parlamentaarisesti johdetussa valtiossa edellytetään.

Sen arviointi, onko Naton kauttakulkusopimus käsiteltävä ja hyväksyttävä kansalaisoikeussopimusten ja perustuslain pakottavien säädösten mukaisesti eduskunnassa, kuuluu eduskunnan perustuslakivaliokunnan, tasavallan presidentin, hallituksen ja oikeuskanslerin virkavelvollisuuksiin. Ja myös meille, kansalaisille!

Lainaamani eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannan mukaanhan silläkin seikalla, minkälainen on hallitseva oikeuskäsitys kansalaisilla sopimushankkeesta, on vaikutusta siihen, miten, missä ja milloin sopimushanke on julkistettava, käsiteltävä ja päätettävä!

Kekkonen kirjoittaa:

"Minkä sopimuksen Mannerheim on tehnyt Saksan kanssa keväällä 1940? Siis mikä "miehityslupasopimus"?"

Vastaus on jo tekstissäni.

Päätökset saksalaisten sotilaskolonnien “Itämeren pohjoisiin satamiin” syyskuusta 1940 alkaen toteutuneista rantautumisista on täytynyt tehdä jo aikaisemmin osapuolten kesken ennen ns. sotilasteknistä sopimusta 12.9. ja hallituksen välistä sopimusta 24.9 1940. Suomen puolelta se osapuoli oli Mannerheim.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
ANDALUSIA

[Ilmo Kekkonen]

Kekkonen kirjoittaa:"Minkä sopimuksen Mannerheim on tehnyt Saksan kanssa keväällä 1940? Siis mikä "miehityslupasopimus"?"Vastaus on jo tekstissäni. Päätökset saksalaisten sotilaskolonnien “Itämeren pohjoisiin satamiin” syyskuusta 1940 alkaen toteutuneista rantautumisista on täytynyt tehdä jo aikaisemmin osapuolten kesken ennen ns. sotilasteknistä sopimusta 12.9. ja hallituksen välistä sopimusta 24.9 1940. Suomen puolelta se osapuoli oli Mannerheim.

Pelhon vastaus on hölynpölyä. Mikään tutkimus ei tunne tällaista Mannerheimin antamaa "miehityslupaa".

Suomi oli juuri ennen Saksalle annettua kauttakulkulupaa tehnyt vastaavan sopimuksen kauttakulusta Hangon tukikohtaan.
Kuten myöhemmin on todettu, tukikohdasta valmistauduttiin hyökkäykseen Suomen miehittämiseksi.
Onko tämä sopimus Pelhon mielestä myös maanpetosta?

Tiettävästi ainoa maanpetoksellinen toiminta välirauhan aikana oli SNS:n harjoittamaa. Niin totesi mm. sosiaaliministeri Fagerholm.

Mitä tulee Pelhon jaaritteluun Suomen ministeriöiden ja viranomaisten oikeuksista laatia sopimuksia, niin siihen on turha puuttua. Pelhon tulkinnat ovat järjettömiä.

[Martti Tapio Pelho]

Entisen pääministerimme (1932-36) ja Berliinin suurlähettiläämme (1940-45), varatuomari T.M. Kivimäen muistelmiin kirjatun tulkinnan mukaan Saksan sotilaskolonnille vuonna 1940 Suomen armeijan myöntämässä saksalaisten sotilasosastojen rantautumisoikeudessa “Itämeren pohjoisiin satamiin “, ei ollut kyse kauttakulusta vaan miehitysoikeudesta ja Barbarossa-suunnitelman toimeenpanosta.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja puolusteli varsin erikoisesti 26.4. Ylen Ykkösaamussa Naton kauttakulkusopimushanketta toteamalla ettei kyseessä ole salainen hanke ja asiassa on toimittu “avoimesti”.

Tuomiojan mukaan vuonna 2010 Naton hanketta oli “läpikäyty” eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa.

Mitä tällä “läpikäynnillä” Tuomioja tarkoittaa ja mikä käsitys ja tietoisuus asiasta on jäänyt silloisille ulkoasianvaliokunnan jäsennille, on tuntematonta.

Tuomiojan sanomista voi tulkinta oikein niin ettei ulkoasianvaliokunta kirjannut vuonna 2010 asiakirjoihinsa hanketta käsitellyksi tai määritellyt kantaansa hankkeeseen “läpikäynnin” yhteydessä.

Samalla 26.4. Tuomioja tulee todistaneeksi ettei vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen valitulle ulkoasianvaliokunnalle ole sopimusta edes “läpikäydyn” vuosina 2011-2014 vaan hanke on salattu valiokunnalta.

Eduskunnalle kuuluva oikeus käsitellä, hyväksyä tai hylätä, Suomen valtiota koskevat tärkeimmät ja periaatteellisimmat kansainväliset sopimukset ja niiden Suomelle ja kansalaisille tuomat sopimusvelvoitteet oli laillista, lokaan poljettua, oikeuttamme vuonna 1940 ja myös nyt, keväällä 2014.
Sama kaiku on askelten!

Kun Kekkonen kertoo, että sopimus on uudelleen valmisteltavana, niin väitteensä tueksi Kekkosen voisi kertoa, kuka suomalaisviranomainen teki aikavälillä 25.-26.4.2014 toistaiseksi salatun päätöksen ettei Suomi allekirjoitakaan Naton kanssa neuvoteltua ja sovittua sopimusta toukukuussa 2014?

Onko Naton kauttakulkusopimuksen hyllytyspäätös tilapäinen, toistaiseksi vaiko pysyvä?

Missä suomalaisessa tai ulkomaisessa viranomaisessa Kekkosen mainitsemaa valmista sopimusta nyt “tarkistetaan”?

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
ANDALUSIA

[Ilmo Kekkonen]

Pelho vain jatkaa höpinöitään.

Missä viipyvät todisteet Pelhon väittämästä sopimuksesta keväällä -40?
Barbarossa suunnitelma vahvistettiin joulukuussa -40. Sen ensimmäistä versiota alettiin laatia heinäkuun lopussa -40. Suomen ainoa rooli oli sitoa vastassaan olevat neuvostojoukot.
Pelho yksinkertaisesti valehtelee asiasta.

Oliko kauttakulkusopimus NL:n kanssa maanpetos, Pelho??

Entä tekikö Ruotsi maanpetoksen suostuessaan kauttakulkuun?

On järjetöntä verrata vuoden -40 kauttakulkusopimusta ja nykyistä rauhankumppanuuteen liittyvää majoitusjärjestelyä keskenään.

Täytyy olla Pelhon kaltainen vääristelijä, että pystyy loputtomaan inttämiseen asiasta mitään ymmärtämättä.

[Martti Tapio Pelho]

Suomi antoi vuonna 1940 kolmella sopimuksella Natsi-Saksan armeijan sotilaskolonnille rantautumisoikeuden “Itämeren pohjoisiin satamiin” ja operointioikeuden maakamarallamme.

Nyt tästä tuoreimmasta hyllytetystä Naton kauttakulkusopimuksesta ei ole toistaiseksi julkaistu muuta kuin ulkoministeri Erkki Tuomiojan sopimuksen tarkoitusta ja tavoitteita koskevia sekavia selityksiä ja puolustusministeriön erityisasiantuntijan, Mika Varvikon, toteamuksia.

Varvikkohan totesi 19.4.2014 Etelä-Suomen Sanomissa kauttakulkusopimuksesta:

“Kaikkia asioita ei tarvitse sopia etukäteen, vaan järjestelyissä voidaan viitata sovittuun paperiin. Tuesta maksetaan sovittaessa korvaus.”

Euroopan neuvoston tuomioistuin on huomauttanut Suomen hallituksia ja viranomaisia viime vuosina useammankin kerran siitä, ettei Suomessa ole toimeenpantu kansallisesti useita direktiivejä ja sopimuksia riittävän selvästi, oikeansuuntaisesti ja tehokkaasti.

Nyt tämä julkisesti – ilman perusteluja- Tuomiojan 26.4. ilmoittama Nato-sopimuksen allekirjoittamisen peruminen on tavallaan oiva jatkumo tälle Suomen moittivalle valtiosopimusten kansallisen toimenpanon sekoiluille.

Saksan maavoimien pääesikunnan päällikön Halderin toteaman mukaan Hitler oli alun perinkin suunnitellut Suomen vetämistä mukaan idän sotaretkeensä.

Hitlerhän oli tehnyt nykytietämyksen mukaan periaatepäätöksen Saksan ja liittolaismaiden armeijoiden hyökkäyksestä Neuvostoliittoon 29.7.1940.

Hyökkäyksen valmistelut käynnistettiin välittömästi myös Suomen osalta Saksan armeijan eri esikunnissa ja Suomen armeijassa.

Saksalaiset sotilaskolonnat olivat laivoissaan jo matkalle kohden “Itämeren pohjoisia satamia” 12.9.1940, jolloin Mannerheimin valtuutuksella eversti Martin Stewen muodollisesti allekirjoitti Suomen puolesta kirjallisen suostumuksen Saksan armeijalle Pohjois-Suomea ja Lappia koskevasta maihinnousu-, oleskelu- ja operointioikeudesta.

Suomen puolelta suostumuksessa oli kysymys Pohjois-Suomen ja Suomen Lapin luovuttamista Barbarossa-suunnitelmana toimeenpannun hyökkäyksen valmisteluun ja itse hyökkäykseen Suomen itärajan yli Neuvostoliittoon.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
ANDALUSIA

[Ilmo Kekkonen]

Missä viipyvät todisteet Pelhon väittämästä sopimuksesta keväällä -40?
Barbarossa suunnitelma vahvistettiin joulukuussa -40. Sen ensimmäistä versiota alettiin laatia heinäkuun lopussa -40. Suomen ainoa rooli oli sitoa vastassaan olevat neuvostojoukot.Pelho yksinkertaisesti valehtelee asiasta.

Oliko kauttakulkusopimus NL:n kanssa maanpetos, Pelho??
Entä tekikö Ruotsi maanpetoksen suostuessaan kauttakulkuun?
On järjetöntä verrata vuoden -40 kauttakulkusopimusta ja nykyistä rauhankumppanuuteen liittyvää majoitusjärjestelyä keskenään.

Pelholta ei tunnu löytyvän rehellisiä vastauksia selviin kysymyksiin.

Saksan maavoimien pääesikunnan päällikön Halderin toteaman mukaan Hitler oli alun perinkin suunnitellut Suomen vetämistä mukaan idän sotaretkeensä. Hitlerhän oli tehnyt nykytietämyksen mukaan periaatepäätöksen Saksan ja liittolaismaiden armeijoiden hyökkäyksestä Neuvostoliittoon 29.7.1940. Hyökkäyksen valmistelut käynnistettiin välittömästi myös Suomen osalta Saksan armeijan eri esikunnissa ja Suomen armeijassa.Saksalaiset sotilaskolonnat olivat laivoissaan jo matkalle kohden “Itämeren pohjoisia satamia” 12.9.1940, jolloin Mannerheimin valtuutuksella eversti Martin Stewen muodollisesti allekirjoitti Suomen puolesta kirjallisen suostumuksen Saksan armeijalle Pohjois-Suomea ja Lappia koskevasta maihinnousu-, oleskelu- ja operointioikeudesta.

Hohhoijaa tuota höpinää!

Hitler teki kyllä periaatepäätöksen hyökkäyksen suunnittelusta heinäkuun lopussa -40. Se on tiedetty iät ajat. Suomessa siitä ei tuolloin tiedetty, joten mitään valmisteluja ei voitu tehdä.
Hitler salasi huolella kaikki ennakkovalmistelut. Suomi sai ensimmäiset varmat tiedot vasta tammikuussa -4. Suomen osuutta ryhdyttiin suunnittelemaan touko- ja kesäkuussa -41.Aluski se oli ollut vain vastassa olevien neuvostojoukkojen sitominen.

Kauttakulun vastineeksi Hitler vapautti Norjan satamien aselaivat ja myi Suomelle muutakin aseistusta. Kyse oli Suomen puolustuskyvyn parantamisesta NL:n hyökkäyksen varalta.

Saksan Suomen kautta kulkevat joukot olivat -40 pääasiassa ilmavoimien ilmatorjunta- ja huoltoyksiköitä. Hyökkäysjoukkoja alettiin kuljettaa vasta kesäkuussa -41. Tällöin myös Pohjois-Suomi jäi Saksan operaatioalueeksi, kun siellä olevat suomalaisjoukot alistettiin 15.6. 41 Saksan Norjan armeijalle.

Nämä asiat löytyvät helposti sotahistoriasta.
Mikä tarve on vääristellä, kun siitä jää aina kiinni, Pelho?

[Emma-Liisa]

Mikä tarve on vääristellä, kun siitä jää aina kiinni, Pelho?

Varmaan sama kuin NL:n M-R-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan suhteen: esitä suuri valhe ja toista sitä taukoamatta, niin aina joku uskoo.

On toki mahdollista, että Pelho usko omiin sanoihinsa, koska ei ymmärrä asiasta mitään.

Pelhon kannattaisi keskittyä siihen ainoaan asiaan, joka hänellä pitää paikkansa: ulkopoliittisia päätöksiä ei todellakaan tehty perustuslain mukaan, kun hallitus, eduskunta ja aluksi jopa tasavallan presidentti Kallio syrjäytettiin.

Toinen asia ja asian ydin tietenkin on, olisiko perustuslain mukaisella päätöksenteolla (joka olisi satavarmasti mennyt NL:n tietoon) saavutettu parempi tulos.

[Emma-Liisa]

Mikä tarve on vääristellä, kun siitä jää aina kiinni, Pelho?

Varmaan sama kuin NL:n M-R-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan suhteen: esitä suuri valhe ja toista sitä taukoamatta, niin aina joku uskoo.

On toki mahdollista, että Pelho usko omiin sanoihinsa, koska ei ymmärrä asiasta mitään.

Pelhon kannattaisi keskittyä siihen ainoaan asiaan, joka hänellä pitää paikkansa: ulkopoliittisia päätöksiä ei todellakaan tehty perustuslain mukaan, kun hallitus, eduskunta ja aluksi jopa tasavallan presidentti Kallio syrjäytettiin.

Toinen asia ja asian ydin tietenkin on, olisiko perustuslain mukaisella päätöksenteolla (joka olisi satavarmasti mennyt NL:n tietoon) saavutettu parempi tulos.

[Martti Tapio Pelho]

Emma-Liisa kirjoittaa:

“Pelhon kannattaisi keskittyä siihen ainoaan asiaan, joka hänellä pitää paikkansa: ulkopoliittisia päätöksiä ei todellakaan tehty perustuslain mukaan, kun hallitus, eduskunta ja aluksi jopa tasavallan presidentti Kallio syrjäytettiin.

Toinen asia ja asian ydin tietenkin on, olisiko perustuslain mukaisella päätöksenteolla (joka olisi satavarmasti mennyt NL:n tietoon) saavutettu parempi tulos.”

Miksi 74 vuotta myöhemmin, rauhanolotilassa 69 vuotta toimineen Suomen parlamentaarisesti johdetun valtion vastuulliset viranomaiset eivät osaa tai halua noudattaa lakia kun jossakin katsotaan tarpeelliseksi ja perustelluksi “jonkun parin tekeminen” Naton kanssa?

Kokoomukselaiset mielellään korostavat sitä, että lait laaditaan sitä varten, että niitä noudatetaan.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
ANDALUSIA