AliP
Viestit: 3
Liittynyt: 22.11.06 12:15

"Konepistoooolimiees -- tännepääin!

30.11.06 19:42

Dos., FT Ali Pylkkänen, Suomen historia, Turun yliopisto

”Konepistoooolimiees -- tännepääin!”

Asenne ”yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää” yhdistyy nykyihmisen mielessä usein talvi- ja jatkosotaan, joissa Suomen puolen rintamaa kajahti aika ajoin huuto ”Konepistoooolimiees – tännepääin!” Näiden asioiden on jotenkin katsottu liittyvän toisiinsa, eikä suotta. Mainittu asenne on kuitenkin vanhempi: Joutselän taistelun (1555) jälkeen Suomen sotajoukkojen päällikkö Henrik Klaunpoika Horn kirjoitti Kustaa Vaasalle, että sata suomalaista vastasi tässä talvitaistelussa tuhatta venäläistä.

Suojeluskuntajärjestö käytti opetuksessaan Joutselän taistelua talvisodankäynnin malliesimerkkinä. Kun ”yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää” –asennetta oli ylläpidetty tarpeeksi kauan suojeluskunnissa, kansa alkoi uskoa siihen. Talvisodassa suomalaisilla oli ase, joka edesauttoi tämän ’perinteen’ ylläpitämistä: konepistooli.

Konepistooli oli ase, jonka käyttöönotossa puolustuslaitos ei aluksi kiirehtinyt. Virikkeet tulivat vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön kautta. Konepistoolien hankintaa pidettiin suojeluskuntain yliesikunnassa tärkeänä: kokeilu- ja koulutustoiminta aloitettiin vuonna 1921 Bergmann-konepistoolilla. Kun valtio myönsi suojeluskuntajärjestölle 1923 selkäreppuihin korvamerkittyjä rahoja, niin osa niistä käytettiin kiireesti koulutusta ja liikekannallepanoa ajatellen Sveitsistä ostettavien Bergmann-konepistoolien hankintaan. Sotaväki saattoi 1930-luvun alkupuolella, ottaessaan käyttöön kotimaisen Suomi-konepistoolin, hyödyntää koulutusohjeistusta ja sissitoimintaa suunnitellessaan asetyypistä suojeluskuntajärjestössä saadut laajat kokemukset. Muiden maiden joukkojen organisaatiosta poiketen konepistoolista tuli Suomessa yksi jalkaväkiryhmän aseista. Tällä valinnalla aseistuksessa otettiin edes vähäisessä määrin huomioon yleisin taistelumaasto, metsä.

”Entäs kun tulee vastaan se yhdestoista?” – on usein humoristisesti kysytty. Tilanne oli Suomussalmella talvisodan taisteluissa eräillä rintamasuunnilla jopa pahempi: Erillinen Pataljoona 15:n tiedustelu-upseeri hätkähti ylimääräisten harjoitusten aikana (YH) pataljoonansa puolustuslohkon pituutta ja tehtävän mahdottomuutta, mutta komentaja rauhoitteli: ”Jokainen suomalainen vastaa kymmentä bolseviikkiryssää”. Tiedustelu-upseeri jatkoi levottomasti: ”Mutta niitähän on kuusikymmentä jokaista nuppia kohden”, mihin pataljoonankomentaja vastasi huvittuneena: ”Siinä taas onkin edessämme vanha pulma minne hittoon ne kaikki hautaa?” Esikunnan jännittynyt ilmapiiri laukesi vapauttavaksi nauruksi. Konepistooleilla oli osansa siihen, että tällainen optimismi oli mahdollista. Talvisodan syttyessä puolustusvoimien aseistukseen kuului 4 963 konepistoolia, joista tuhatkunta oli suojeluskuntalaisten Bergmann-konepistooleita ja loput Suomi-konepistooleita.

Useimmat suomalaiset muistavat Suomi-konepistoolin etenkin Väinö Linnan jatkosotaa käsittelevästä ”Tuntematon sotilas” -romaanista kohtauksesta, missä Antti Rokka kaatoi konepistoolilla 52 venäläistä: ”Edessä oli pieni suoaukio ja sitä myöten tarpoi heitä kohti lumipukuista miestä kymmenkaupalla tiheässä parijonossa”. … ”kaiken yli tikkasi Rokan konepistooli niinkuin ompelukone”…

Lisätietoja:
* Kari Selén ja Ali Pylkkänen, Sarkatakkien armeija. Suojeluskunnat ja suojeluskuntalaiset 1918-1944. Juva 2004
* Kimmo Ikonen ja Ali Pylkkänen, Haasteena sodan ja rauhan johtajuus. Suomen Reserviupseeriliitto 1931-2006. Hämeenlinna 2006.
* Pentti Virrankoski, Suomen historia 1. Jyväskylä 2001.
* Miihkali, Onttoni, Suomussalmen sotatanterilla. Rintamamiehen kokemuksia. Hämeenlinna 1940.

Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Agricola Suomen historiaverkon ja Ylen historiasivujen kanssa. http://yle.fi/ Se liittyy Suomi-konepistoolia käsittelevään dokumenttiin, joka lähetetään Ylen TV1:ssä sunnuntaina 10.12.2006 klo 21.15.

Voit kommentoida artikkelia joko tällä foorumilla tai Ylen foorumilla

Juha Vahe
Viestit: 20
Liittynyt: 10.10.06 19:57

01.12.06 20:50

”Voit kommentoida artikkelia joko tällä foorumilla tai Ylen foorumilla.”

No kommentoidaan sitten, vaikka kirjoitus pituutensa tai asiasisältönsä puolesta tuskin on mikään artikkeli. Sanan ”ryssä” käytöstä on oikeus antanut langettavan tuomion. Kirjoituksen missään osassa ei mitenkään epäillä suhdeluvun 1:10 paikkansapitävyyttä, vaan päinvastoin ulotetaan ilmiö aina vuoteen 1555 asti. Aivan ilmeisesti kirjoittaja uskoo suhdeluvun olevan totta?

En usko, että tapahtumat esim. Napuen taistelussa, ennen pikkuvihaa tai Suomen sodassa todistavat mitenkään suomalaisesta ylivertaisuudesta. Talvisodan henkilöstön kokonaisvahvuudet olivat noin 1:3 tai 1:4, jatkosodassa osapuolien vahvuudet olivat vielä tasaisemmat. Kieltämättä venäläisillä oli etenkin talvisodassa suuri materiaalinen ylivoima. Voi kuitenkin kysyä, miksi tämä niin ylivertainen kansakunta ei hankkinut enempää aseita. Olisihan niitä voinut valiorotu itsekin valmistaa, etenkin kun sotakorvauksiin saatiin nopeasti metalliteollisuus pystyyn.

“Siinä taas onkin edessämme vanha pulma minne hittoon ne kaikki hautaa? Esikunnan jännittynyt ilmapiiri laukesi vapauttavaksi nauruksi.”

Eikö sitaatti todellakaan ole peräisin Korkeajännityksestä? Tyyli on siksi jäljittelemätön, että ainakin se on ollut ilmeinen vaikutteen antaja.

Suomen joutuminen yksinään taisteluun suurvaltaa vastaan ja sodan tappiot mukaan lukien lukuisat paleltumisvammat oli hyvin kaukana mistään partiopoikaleirin reippaasta naureskelusta.

Kirjoituksen varsinaisena aiheena lienee konepistooli. Talvisodan ratkaisutaistelut käytiin Kannaksella, missä puolustus doktriinin mukaan rakentui konekiväärien ristitulelle. (Ks. esim. Järvinen 1948 s. 26.) Sitä täydensi muu tuli. Talvisodassa pikakiväärejä ja konepistooleja oli kumpiakin kaksi joukkueessa, joten kp ei ollut mikään varsinainen ryhmän ase. Kaiken lisäksi vielä sotien jälkeenkin ohjesäännöt pitivät pikakivääriä ryhmän pääaseena, vaikka silloisessa kivääriryhmässä konepistooleja oli jo useampia.

Voi olla, että dosentti Pylkkäsellä on sotahistoriasta paremmat tiedot kuin oheisesta suppeasta kirjoituksesta käy ilmi. Jää epäselväksi, missä mitassa tuo em. suhdeluku on tarkoitettu joksikin sisäpiirin vitsiksi, mutta sen esittämien Ylen yhteydessä ei ole mielestäni sopivaa, eikä se missään tapauksessa ole totuudenmukaista.

AliP
Viestit: 3
Liittynyt: 22.11.06 12:15

04.12.06 12:10

Suojeluskuntien kasvatusasenne "yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää" oli luonnollisesti propagandaa. Oletin tämän olevan yleisesti tunnetun, enkä siksi alkanut jutulleni varatulla yhdellä liuskalla sitä selittelemään. Väittämän tarkoitus oli luoda suomalaisiin joukkoihin ja Suomen pieneen kansaan peräksi antamaton taisteluasenne. Yhdessä hyökkäyshenkisen kasvatuksen kanssa se epäilemättä myös vaikutti ns. "talvisodan ihmeen" syntyyn.

Joutselän taisteluun 11.3.1555 on eri arvioissa katsottu osallistuneen noin 550 suomalaista ja ruotsalaista sekä 3 000-10 000 venäläistä. Tuoreimmat arviot venäläisten joukkojen määrästä asettunevat muistaakseni jonnekin 3 000-5 000 miehen välille.

Juha Vaheen peräänkuuluttama sitaatti - "Siinä taas onkin edessämme vanha pulma minne hittoon ne kaikki hautaa?" - on vahvasti aikalaishenkistä hirtehishuumoria, joka auttoi suomalaisia kestämään ylivoiman edessä. Sitaatin kirjoitti syksyllä 1939/keväällä 1940 kirjailijanimi "Onttoni Miihkali" alias Mikko Karvonen, joka toimi ErP 15:n tiedustelu-upseerina.

Omien ja vihollisen voimasuhdearvio suojajoukkovaiheessa ei "Onttonilta" mennyt aivan pieleen, sillä Juntusrannan suunnalla suhde oli hyökkääjän hyväksi talvisodan syttyessä jopa 70:1. Yleisarviona se oli tosin täysin yliampuva. Suomussalmen taisteluihin osallistui talvisodassa lopulta kaikkiaan noin 17 000 suomalaista ja noin 40 000 venäläistä. Suomussalmen taisteluiden kaksoisoperaatiossa suomalaisilla oli käytännössä usein kuitenkin jalkaväen paikallinen ylivoima sen johdosta, että venäläiset eivät kyenneet käyttämään divisiooniaan yhtaikaa operaatioon, vaan taistelivat ensin 163. Divisioonan ja sitten 44. Divisioonan osilla. Osin tämä oli seurausta Muurmannin rautatien rajoitetusta kuljetuskapasiteetista ja yleensäkin alueen vaikeista liikenneolosuhteista, osin suomalaisten taitavista vastahyökkäyksistä, joilla katkaistiin venäläisiltä uusien joukkojen saantimahdollisuus.

Ali Pylkkänen

ukko nooa
Viestit: 2
Liittynyt: 28.06.06 21:11
Paikkakunta: yleinen
Viesti: Kotisivu Yahoo Messenger AOL

Konepistoolimiehet ja ruskit.

21.01.07 20:39

Ei täsä nyt tule mieleen nimeä, mutta ranskalainen filosofi kuitenkin, sama, joka julistti, että maa on jumalan ja että omenat kuuluvat kaikille, on myös julistanut, että sellainen sopimus, missä vain toisella osapuolella on puhevalta, on mitätön.
En ole sotakirjojen lukia,mutta tuon, ettö suomalainen sotilas vastasi kymmentä neuvostosotilasta, olen kuullut ja lukennut moneen kertaan, Satuin myöskin lukemaan karjalais-suomalisen neuvostotasavallan pääsihteerin Kuprijanov G.N. sotapäiväkirja merkitöihin perustuneen kirja"Jäämereltä Laatokalle" tuossa kirjassa on on väittämiä, tässä tapauksessa sodan toisen osapuolen, nämä väittämät ja niiden tueksi esitetyt divisionen vahvuudet ja siirot tuntuvat uskotavilata. Kuprihanov sanoo monella lailla kirjassaan, että neuvostoliitto oli täysin valmistatumaton suomenvastaisella rajalla Suomen ja Sakasa yhteisiä sotatoimia vastaan, sen vuoksi, että Suomi/Saksalla oli kolminkertainen miesylivoima ja kuusinkertainen ase ylivoima.
Tämä nyt repii pikkaisen myytejä, tälläinen väite. Mutta tietääkseni, eivät sota historioitsiat ole tätä väitettä laajemmin kiistäneet, muuten kuin joidenkin divisioona järjestelyjen osalta.

ollijii
Viestit: 98
Liittynyt: 30.11.05 10:54
Paikkakunta: Korpilahti
Viesti: Kotisivu

Suomi konepistooli

23.02.07 19:23

Asian harrastajille olisi ainakin tallinnassa myynnissä T-paitoja konepistoolin kuvalla ja tekstillä "Suomi konepistooli - on the road 1939-1944"

Antti-Jussi Räihä
Viestit: 1
Liittynyt: 07.04.07 13:56

Suomi - konepistooli on tour 1939 - 1944

07.04.07 14:11

:-) Lahjaksi saamani Suomi-paidan selkämyksessä edelleen konepistoolin kuvan lisäksi "kiertueohjelma"
-39 Summa
-40 Kollaa
-39-40 Raatteen tie
-41 Viipuri
-41 Kannksen vanha raja
-41 Syväri
-41 Rukajärvi
-41 Petroskoi
-41 Poventsa
-41 Moskova (peruttu)
-44 Viipuri (siirretty).

Kaikkea sitä keksitäänkin!
Kunnia loistavalle aseelle ja sen suunnittelijalle Aimo Lahdelle sekä sen taitaville käyttäjille eli suomalaisille sotilaille.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”