I Palvo kirjoitti: ↑20.01.19 23:12
Taannehtivaa lakia on näytetty pidetyn edellytyksenä kaikkien ns. syyllisten saamiseksi erityistuomioistuimeen, oikeusministeri Urho Kekkosen ideana on ollut ( Tarkka ) "Suomen sotaan liittymisen ratkaiseva edistäminen 1941 ja rauhan estäminen syyteperusteena."
Urho Kekkonen 27.11.1977 Finlandia-talolla: "Aikaa sodan päättymisestä on kulunut niin paljon, että meidän on yksin oman sieluntilamme vuoksi otettava rehellisen tarkastelun kohteeksi myös tämä asia, joka aikoinaan vaikutti varsin järkyttävällä tavalla Suomen yleiseen mielipiteeseen. Meidän on päästävä niin lähelle tätä arkaa asiaa, että se ei vaivaa liikkumistamme kuin kiven siru sukassa."
Kiven siru taisi jäädä vaivaamaan?
Presidentti Urho Kekkonen sanoi puheessaan 27.11.1977 Finlandiatalossa, että Zhdanov uhkasi "kolmannella sodalla",
jos Suomi ei tuomitse sotasyyllisiään. UKK887927 " Tällaista väitettä ei ole voitu varmentaa mistään tunnetusta suomalaisesta tai neuvostoliittolaisesta lähteestä" kirj,
Sotasyyllisyyden asiakirjat, toimittanut Hannu Rautkallio, Sotasyyllisyyden tutkimusprojekti, Tampereen yliopisto 2006 sivu 278.
Sotasyyllisyyskysymys näyttää olleen Kekkosen ja rauhanopposition mielessä jo 1943 alkaen, kenties se on "syntipukki" on aina löydyttävä ajattelua?
Saksan täydellinen häviö ja luhistuminen ei kenties sekään ole ollut tuona aikana itsestään selvää, jonkinlaista rauhankonferenssia on ehkä odotettu ja Suomen rauhanehtoihin on ehkä odotettu muutoksia vielä ennen rauhan solmimista Pariisissa?
Sotasyyllisprojektissa on Zhdanovin - Leinon keskustelu 13.12.1944 f.77.,op.3,d.52,s.1-9 RGASPI ( Valvontakomissio näyttää olleen reaaliajassa selvillä Suomen hallituksen toimista ja monista toimista on kyselty neuvoja Zhdanovilta, Savonenkovilta,... )
Leino:
"Minusta kuitenkin tuntuu, että nykytilanteessa Tuomioja, Hillilä että Kekkonen haluavat tosissaan välirauhansopimuksen täyttämistä nopeammin ja vilpittömämmin. Ministerit ( Mauno ) Pekkala, Helo ja Svento ovat esittäneet samanlaisia toiveita kahdenkeskisissä keskusteluissa.
Kaikkein polttavin kysymys on sotasyyllisten haastaminen oikeuteen, ja erityisesti Tannerin ja Rytin."
"Sotasyylliskysymyksestä puhutaan tänään ( 13.12.1944 ) klo 18 hallituksen epävirallisessa istunnossa".
Zhdanov: "Miten Paasikivi suhtautuu kysymykseen ja minkälaista kantaa hän edustaa yllämainituissa kysymyksissä?"
Leino: "Minun mielestäni Paasikivi on pel'ästynyt sotasyylliskysymyksen tilanteesta. Paasikivi on mielestäni sellainen ihminen, joka aina odottaa mihin suuntaan tilanne kehkeytyy. Muutamissa asioissa hän pidättäytyy "aivan sama" -linjalle".
Zhdanov mm. "Lakkautettu Suojeluskunta pystyi kätkemään osan valtion aseista, jotka sillä oli hallussaan." Asekätkennän on sanottu alkaneen paljastua vasta 1945 keväällä, mutta liittyykö tuo Zhdanovin tieto asiaan?
"Lupasiko muuten Ruotsi antaa Suomelle lainan?" ( Zhdanov esiintyy kuin kenraalikuvernööri, Leino oli sanonut "hallituksen porvarijäsenten olevan ylipäänsä erittäin huolissaan maan taloustilanteesta ( elintarvikekriisi yms.))
Zhdanov - Leino -keskustelu 15.12.1944 f.77,op.3. d. 52. RGASPI
"Toveri Leino kertoi, että 13.12.1944 hallituksen epävirallisessa kokouksessa otettiin esille sotasyyllisasia."
"Toveri Zhdanov kysyy Leinolta, miten tulevien eduskuntavaalien valmistelut sujuvat?"
"Toveri Leino tiedottaa, että hallituksen istunnossa otettiin esiin Valtiollisen poliisin uudelleen nimeäminen ja puhdistus. ...Ensin ajattelimme päälliköksi Raoul Pamgrenia, joka on Vapaa Sana -lehden kulttuuriosaston esimies ja yrittää kaikissa toimissaan seurata kommunistisen puolueen linjaa."
Zhdanov - Leino 16.1.1945, Urho Kekkonen on 12.2.1945 pyytänyt audienssia Zhdanovin luo ja tapaaminen on ollut 13.2 klo 13. ja tuo tapaaminen lienee ollut Kekkosen ensimmäinen kahdenkeskinen tapaaminen?
Tapaamisesta UKK:n muistiinpanot: "Zhdanov pyysi saada tehdä eräitä kysymyksiä. Erityisesti häntä kiinnosti tietää, miksikä kaikki ne ainekset, jotka haluavat hyvää yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa, eivät ole menneet yhteiseen vaaliliittoon".
Zhdanov mm.: "Lausui tässä yhteydessä hyvin päättäväisesti, että mitä hyötyä on vaaleista, jos tähänastisen politiikan kannattajat niiden jälkeen pääsevät johtoon? Liittoutuneet eivät voi sitä sallia. Suomessa on tehty näinä kuukausina se virhe, että joidenkin merkityksettömien taktillisten seikkojen vuoksi on estetty fasisminvastaisten voimien yhdistyminen ja etualalle ovat tulleet näiden ainesten sisäiset eroavaisuudet."
SKDLn perustaminen lienee ollut Zhdanovin idea ja sotasyylliskysymys näyttäisi ainakin Väinö Tannerin osalta ollut tarkoitus saada kommunismin vastainen SDP hajalle, loikkareita SKDL:ään ja SKP:hen ei ole nähty olleen riittävästi?
Taannehtiva poikkeuslaki, sotasyyllislaki, ei näyttäisi juridisena kysymyksenä olleen juurikaan ministerit - Zhdanov -keskusteluissa esillä?
Jukka Tarkka, Hirmuinen asia, wsoy 2008 "Kekkonen piti sotasyyllisyyttä selvästi enemmän poliittisena kuin oikeudellisena."
Paasikivi on harannut vastaan, lisäsi eduskunnalle 19.4.1945 esitettyyn hallitusohjelmaansakin sotasyyllisyyskysymystä käsitelleeseen kohtaaN:
" voimassa olevia lakeja noudattaen ."
Välikysymystä asiasta on valmisteltu hallituksessa "asian hoitamiseksi pois päiväjärjestyksestä ja oikeusministeri Kekkonen lisäsi " saattamalla asianomaiset henkilöt lailliseen edesvastuuseen."
"Kekkonen luonnosteli välikysymyksen Hertta Kuusiselle 27.6.1945" ( Sotasyyllisyyden asiakirjat ) s. 280 - 281 alkuperäinen, ja s. 286. - 292. pääministeri Paasikiven vastauksen välikysymykseen."
24.7.1945 Zhdanov - Kekkonen keskustelu, Jukka Tarkka ja sotasyyllisyyden asiakirjat: "Zhdanovin keskustelusta ( Moskovaan ) tekemä muistio toteaa kahteen kertaan, että Kekkonen ei enää vastustanut taannehtivaa lainsäädäntöä ja oli alkanut luonnostella sotasyyllisyyslakia.
Omassa muistiossaan Kekkonen ei mainitse kertoneensa Zhdanoville lakiluonnoksestaan, jonka antoi 25.7.1945 Paasikivelle Kultarannassa."
Zhdanov 24.7.1945: "Lopuksi herra Kekkonen kertoo olevansa suuresti kiitollinen keskustelusta Zhdanovin kanssa ja ilmoittaa, että hän on tämän kanssa asiasta täysin samaa mieltä ja aikoo esittää tämän näkemykset hakkitukselle omina mielipiteinään." s. 305. - 308. Sotasyyllisyyden asiakirjat, Jukka Tarkka siv. 153.
s. 154. Tarkka: "Kekkosen aktivoituminen sotasyyllisyysasiassa perustui hänen vaikutelmaansa siitä, että Paasikivi avuistaan huolimatta ei pystyisi hoitamaan tällaisia raskaimpia asioita. `Pääministeri ehkäisee puhumisellaan nopeita ratkaisuja".
Kekkonen oli jo sodan aikana pyytänyt turhaan Paasikiveä Tukholmaan perustettavaksi aiotun pakolaishallituksen johtoon ja kesäkuussa 1944 UKK rauhanopposition johtohahmona panikoi ja kirjoitti rauhanoppositio-julistuksessaan kahteen kertaan: tämä ei ole panikointia....mutta " kova rauha "
tarvitaan pikaisesti.
Ehdoton antautuminen.
Kliment Voroshilov kirjoitti 26.6.1944 Suomen ehdotonta antautumista koskevan sopimusluonnoksen. siv. 99. - 106. ( Sotasyyllisyyden asiakirjat. )
https://karjalankuvalehti.fi/sso/asiaki ... a_1943.pdf Ensimmäinen antautumisasiakirja pvm:llä 13.10.1943, tämä 26.6.1944.
fond (f) 0135, op. 28., papka 155, delo ( d. ) 8. AVP RF.
"Sotasyylliset ja sotarikolliset, joiden nimet mainitaan SNTL:n hallituksen listoissa, Suomen hallitus pidättää välittömästi ja luovuttaa SNTL:n hallitukselle Neuvostoliiton sotavoimien ylipäällystön välityksellä."
Välirauhansopimuksen 13. artiklassa on vain "sotarikolliset", mutta Voroshilovin Suomen antautumissopimuksen `sotasyylliset´ näytettäisiin Zhdanovin ja/tai SKP:n Zhdanoville esittämänä tuodun kuitenkin 1944 - 1945 esille?
Veikko Palvo