Jarmo kirjoitti: ↑08.12.21 15:01
Puolustussuunnitelmat ja evakuointisuunnitelmat olivat seurausta epäluulosta suurta naapuria kohtaan
Nimismiehillä on ollut ennen Talvisotaa evakuointisuunnitelmia oman kuntansa alueelta ja jatkosodan uudelleen evakuoinneissa suunnitelmat lienevät olleet puolustusvoimien.
Vielä helmikuussa 1940 Suomen päättäjillä lienee ollut käsitys rauhanteosta Stalinin NL:n osoittaessa merkkejä rauhanhalukkuudesta ja neuvotteluhalukkuutta, suurin piirtein rintamalinjojen mukaisella uudella itärajalla
Viipuri - Vuoksi - Taipale -linjalla eli Leningradin turvallisuusrajalla, jollainen oli ollut esillä ennen Talvisotaakin.
Viipuri, Käkisalmi ja Sortavala olivat suomalaisten joukkojen hallussa ja Laatokan Karjalassa Salmin Mantsi ja Lunkulansaaren länsiosa olivat Suomen hallussa n. 20 km:a "vanhalta rajalta." Sortavalan itäpuolella puna-armeijan hyökkäys oli pysäytetty ja motteja oli tuhottukin ja
"Kollaa kesti."
Lopullinen Suomelle saneltu rajalinja selvisi rauhanvaltuuskunnalle vasta Moskovan neuvotteluissa helmikuussa 7.3. - 13.3.1940 ja
Suomi-NL- rauhansopimuksessa 13.3.1940 ei mainittu väestökysymystä lainkaan. Kreml oli luopunut Terijoen hallituksestaan ja Suomen väestö ei ollut osoittanut halukkuutta joutua sen alaisuuteen, siviilisotavangitkaan leireillä eivät juurikaan halunneet NL:n kansalaisiksi.
Rintamalinjan itäpuolen ja länsiosan pinta-alojen perusteella karjalaisia on ollut ehkäpä jopa puolet evakuoitumatta rauhan tultua
http://luovutettukarjala.fi/kartat/talv ... tlinja.htm
ja siviiliväen ja sotilaiden oli lähdettävä alueelta uudelle rajalle 7 kilometrin päivämarssein.
Evakuointisuunnitelmia ei ollut nytkään ja olisikohan Talvisodan rauhanteon jälkeen pikamarssein evakuoituvia ollut ainakin
100 000 - 200 000 karjalaista?
Moskovassa Suomen rauhanvaltuuskunnalle ilmoitetulla alueella on ollut vielä evakuoimattomia 100 000 - 200 000 karjalaista ja
heitä varten Suomen valt.kunta on ehdottanut venäläisille optio-oikeutta:
Silvo Hietanen, Siirtoväen pika-asutuslaki 1940, SHS 1982 : sivut 108 - 115 . "Paasikivi teki 14.3.1940 valtioneuvostolle selkoa Moskovan neuvotteluista:
Paasikivi kertoi suomalaisten ehdottaneen Moskovassa luovutettavan alueen väestölle optio-oikeutta, jonka perusteella asukkaat voisivat vuoden kuluessa päättää, haluaisivatko he Suomen kansalaisuuden ( siirtyä Suomeen ) vai jäisivätkö Neuvostoliittoon."
"Maaliskuun 21 pv:nä 1940 jättivät suomalaiset rauhansopimuksen toimeenpanoon liittyvät artiklaluonnoksensa Molotoville, artikloiden joukossa olivat optiokysymys että uskonnonvapaus. Molotov lupasi antaa vastauksen niistä 23.3.1940.
Vastaus viipyi aivan maaliskuun lopulle.
Molotov oli sitä mieltä, ettei erillistä sopimusta väestökysymyksessä tarvita. Neuvostoliitto ei estäisi halukkaita poistumasta luovutetulta alueelta.
Paasikivi muistutti Molotovia siitä, että tämä oli rauhanneuvotteluissa viitannut mahdollisuuteen ottaa mallia NL:n ja Saksan sopimuksesta väestökysymyksessä. ( viron saksalaisten lähtö Virosta Puolaan Saksan valloittamalle alueelle. )
Paasikivi katsoi evakuoinnin johtuneen sotatoimista. Tähän Molotov vastasi suomalaisten evakuoineen myöskin 13.3.1940 jälkeen, mutta Neuvostoliitto ei siihen puutu.
Paasikivi yritti vielä penätä Tarton rauhansopimusta esimerkiksi, mutta keskustelu asiasta päättyi siihen. Nämä 29.3.1940 keskustelut olivat päätepiste niille karjalaisen väestön optio-oikeudesta käydyille sitkeille neuvotteluille, joissa aloite tuli toistuvasti suomalaisilta."
viitteet:
Paasikivi, Ryti, Tanner, Voionmaa, VA=nyk.KA, UM arkistot jne.
prof. Ylikangas on esittänyt Göringin neuvo -tulkintansa ja sanoo Suomen samalla ryhtyneen valmistelemaan uutta sotaa NL:a vastaan ja
mm. Pirkko Kanervo 2015 käynnistetyssä tutkimuksessa Karjalani, Karjalani, Maani ja Maailmani esittää Ylikankaan arvelun kirjoituksessaan
Miksi menetimme Karjalan? Poliittista taustaa sivut 29 - 51. Siirtolaisinstituutti. Suomeen tuli 2015 ennätysmäärä siirtolaisia pakolaisasemaa hakemaan.
"Suomen hallitus ajoi itsepintaisesti optio-oikeutta karjalaisille aina maaliskuun loppuun 1940 saakka..........on osoitus siitä, että Suomessa haluttiin pitää raja auki Neuvostoliittoon päin tapahtuvalle paluumuutolle", kirj. Silvo Hietanen 1982 ____________________________________ ja
"Hallitus etsi väestökysymyksessä ratkaisuja, jotka eivät olleet sidoksissa suomalaiseen yhteiskunnalliseen todellisuuteen--------väestön mielipide oli sivuseikka."
SNSeura 1.:n ympärille ryhmittyneet kommunistit ovat S.Hietasen mukaan jättäneet 1940 200 muuttohakemusta jälleenrakennustöihin Talvisodassa pommitettuun Viipuriin, lieneekö sitten ollut todellisia lähtijöitä. Neuvostoliitto palautteli siviilisotavankeja.
http://histdoc.net/pdf/valpo_19.6.1940-12.9.1940.pdf
Siirtoväen pika-asutuslaista kesäkuussa 1940 ja asutustoiminnasta välirauhan aikana ja 1944 jälkeen on kirjoitettu paljonkin, mutta evakkotaipaleista ja paluusta 1941-1942 miehityksestä vapautettuun Karjalaan ei niinkään, eihän se yya-aikana asioiden ollessa tuoreessa muistissa ollut oikein "ystävyyteen ja luottamukseen" sopivaakaan?
Veikko Palvo