Pro gradu:Immaterial Capital: Ideas of Human and Social Capi

[Tapio Onnela]

Pro Gradu: Immaterial Capital: Ideas of Human and Social Capital in the Older Historical School

Jyväskylän yliopisto
Tiedekunta – Faculty Humanistinen tiedekunta
Laitos – Department Historian ja etnologian laitos
Tekijä – Author Olli Tapio Turunen

Työn nimi – Title: Immaterial Capital: Ideas of Human and Social Capital in the Older Historical School of German Political Economy

Oppiaine – Subject Yleinen historia
Työn laji – Level Pro gradu -tutkielma
Aika – Month and year Helmikuu 2007
Sivumäärä – Number of pages 87

Tiivistelmä – Abstract
Mark Blaugin mukaan klassinen taloustiede hylkäsi Adam Smithin inhimillistä pääomaa koskevan ajattelun idut. Smithin keskeinen idea selitti palkkaeroja ammattitaitoisen ja ammattitaidottoman työvoiman välillä ja piti ammattitaidon kehittämistä ja koulutusta investointeina. Koska saksalainen taloustieteen historiallinen koulukunta täydensi tai oli jopa vastavoima klassiselle taloustieteelle, tässä työssä tutkitaan mitä modernin inhimillisen pääoman käsitteen elementtejä on löydettävissä Saksan vanhemman historiallisen kansantaloustieteen koulukunnan teoksista. Kehittivätkö Wilhelm Roscher (1817–1894), Bruno Hildebrand (1812–1878) ja Karl Knies (1821–1898) Smithin ajatuksia pidemmälle tai toiko heidän työnsä kenties ideoita nykyiseen ajatteluun? Koska sosiaalisen pääoman käsitteen historiaa harvoin tarkastellaan 1800-luvun näkökulmasta ja tiedetään, että historialliset taloustieteilijät suhtautuivat hyvin kriittisesti yksilön itsekkyyteen perustuvaan taloustieteeseen, tässä työssä tutkitaan myös mitä sosiaalisen pääoman teorian aineksia Roscherin, Kniesin ja Hildebrandin töissä oli. Roscherin, Kniesin ja Hildebrandin näkemykset pääomasta poikkesivat merkittävästi toisistaan, etenkin kun käsite laajeni koskemaan yksilöiden kykyjä tai sosiaalisia ilmiöitä. Roscherin aineettoman pääoman käsite sisälsi alkeellisessa muodossa monia keskeisiä nykyisen inhimillisen ja sosiaalisen pääoman ideoita. Hildebrandin mielestä moraalisiin piirteisiin perustuva luottamus oli vaihdettavissa taloudelliseen pääomaan luoton avulla. Näin ihmisen moraalinen arvo sai pääoman voiman. Karl Kniesin mukaan yksilön henkisiä tai fyysisiä ominaisuuksia saati sosiaalisia ilmiöitä ei voinut selittää pääoman käsitteen avulla eikä sisällyttää käsitteeseen. Roscherin yhteisvastuun käsite (Gemeinsinn) ja Hildebrandin mentaalinen pääoma voidaan tulkita keinoiksi selittää kollektiivista toimintaa. Lisäksi työ sivuaa pääoman käsitteen käyttöä 1800-luvulla. Näkemykset, joiden mukaan pääoman idea laajeni ihmisiin ja heidän kykyihinsä vasta 1960-luvulla tai että sosiaaliset siteet pääomana olisi ollut pelkkä metafora ennen nykyistä teoriaa, vaikuttavat riittämättömiltä. Inhimilliset kyvyt kuten myös sosiaaliset siteet ja luottamus määriteltiin pääomaksi jo 1800-luvulla. Tosin käsitteen sisältö oli erittäin vaihteleva.

Asiasanat – Keywords kansantaloustieteen historiallinen koulukunta, aineeton pääoma, inhimillinen pääoma, sosiaalinen pääoma, saksalainen kansantaloustiede, 1800-luku

Verkko-osoite:
http://thesis.jyu.fi/07/URN_NBN_fi_jyu-2007101.pdf [PDF-tiedosto]