Humanistikoulutusta täydennettävä työelämän lähtökohdista

[Tapio Onnela]

Akavan Erityisalojen Salla Luomanmäki:
Humanistikoulutusta täydennettävä työelämän lähtökohdista

Työnantajat arvostavat humanisteja laaja-alaisina viestinnän, tutkimuksen monikulttuurisuuden taitajina. Heiltä kaivataan lisää muun muassa projektihallinnan, talouden, tietotekniikan ja johtamisen osaamista. Ongelmana on, ettei humanistinen yliopistokoulutus näytä juuri vahvistavan näitä työnantajien odottamia valmiuksia.

Tulokset ilmenevät Humanisti URA -tapahtumassa Helsingissä 21.3.2007 julkistetuista, humanistien työllistymistä koskevista selvityksistä.

– On korkea aika täydentää sinänsä hyvää ja monipuolista humanistikoulutusta työelämän lähtökohdista. Liiketaloudellisia perusopintoja kuten markkinointia ja talousosaamista sekä muita työelämätaitoja mm. projektijohtamista olisi syytä tarjota sekä täydennyskoulutuksena että sisällyttää humanistisiin tutkintoihin. Näin voidaan merkittävästi korjata humanistien ”kohtaanto-ongelmaa”, jotta humanistitaustaisten laadullinen työllistyminen olisi parempaa, korosti Humanisti URA -tapahtumassa puhunut Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.

– Humanisteilla on työelämässä kysyntää ja ilmeisiä vahvuuksia. Nyt tarvitaan vain hieman hienosäätöä, työelämälähtöisiä lisätyökaluja, jotta humanistinen ydinosaaminen pääsee entistä paremmin oikeuksiinsa.

Humanistien urapäivässä julkistettiin kaksi humanistien työllistymistä käsittelevää tutkimusta. Toisessa selvitettiin eri sektoreiden työnantajien odotuksia ja mielikuvaa humanisteista työnhakijoina. Toisessa työtilannettaan arvioivat viisi vuotta sitten yliopistoista valmistuneet humanistit, jotka olivat opiskelleet pääaineenaan historia-aineita, kääntämistä ja tulkkausta, taiteiden ja kulttuurien tutkimusta, vieraita kieliä, informaatiotutkimusta, suomen kieltä, teoreettista kielitiedettä, viestintää tai filosofiaa.

Valtaosa humanisteista oli työllistynyt alkuvaikeuksien jälkeen kohtuullisen hyvin. Humanistit sijoittuvat kuitenkin muihin akateemisiin verrattuna useammin koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin. Myös työttömyyskokemukset olivat yleisempiä kuin useimmilla muilla akateemisilla. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien arvioitiin kohtaavan vai osittain.

– Humanistinen yliopistokoulutus näyttää kehittävän hyvin kykyä itsenäiseen työskentelyyn, kielitaitoa ja viestintää sekä analyyttistä ja toisaalta luovaa ajattelua. Selvitys vahvistaa, että työnantajat arvostavat juuri näitä ominaisuuksia. Työnantajat ovat selvästi oivaltamassa humanistisen osaamisen arvon globaaleilla, luovan talouden työmarkkinoilla, Luomanmäki sanoi.

– Toisaalta myös haasteet ovat tutkimuksista selvästi luettavissa. On tuhlausta, jos humanistin työllistyminen kilpistyy vaikkapa tietotekniikan, projektihallinnan tai johtamistaitojen puutteisiin. Humanistisia aineita opiskelevan kannattaa jo opiskeluaikana ottaa huomioon, että työnantajien mielestä näillä valmiuksilla on suuri merkitys työnsaannissa. Tärkeää on huomata, että sekä julkisen että yksityisen sektorin työnantajat edellyttävät työnhakijalta pitkälle samoja ominaisuuksia.

Opettajia lukuun ottamatta humanistit työllistyvät varsin tasaisesti julkiselle ja yksityiselle sektorille. Yrittäjyys on yleisempää kuin useilla muilla akateemisilla koulutusaloilla.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, Akavan Erityisalat, puh. 040 700 7800.

Lähteet:

Kaisa Välivehmas ja Riitta Ylätalo: Humanistit työnantajien silmin, Helsingin työvoimatoimisto, Kluuvi ja Akavan Erityisalat 2007

Kooste humanistiselta koulutusalalta valmistuneiden työllistymisestä, Akavan Erityisalat ja Aarresaari-verkosto 2007 (Humanistista koulutusalaa koskeva jatkoerittely Yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen valtakunnallisen Aarresaari-verkoston ja AKAVAn Viisi vuotta työelämässä -tutkimuksen aineistosta)

Molemmat selvitykset osoitteessa www.akavanerityisalat.fi