Pro gradu: Koiton Laulu ja aineettomien pääomien siirtyminen

[Jyrki Ilva]

Koiton Laulu ja aineettomien pääomien siirtyminen

Seuraava Helsingin yliopistossa hyväksytty pro gradu -työ
on nyt luettavissa E-thesis-palvelussa:

Kirsti Kuusterä: Aineettomien pääomien ylisukupolvinen siirtyminen
harrastustoiminnassa - tapaustutkimus Koiton Laulu
(valtiotieteellinen tiedekunta, yhteiskuntahistorian laitos, talous-
ja sosiaalihistoria)
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20071222

Opinnäytteen tiivistelmä:

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mikä rooli harrastustoiminnalla
on sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman siirtymisessä sukupolvelta
toiselle. Sosiaalisella pääomalla tutkimuksessa tarkoitetaan sosiaalisista
suhteista ja kontakteista kumpuavaa hyötyä, jonka yksi mittari ovat
näiden suhteiden kautta saavutettavat resurssit. Kulttuurinen pääoma
muodostuu yksilön tiedoista, sivistystaustasta, mausta sekä omistamista
kulttuurisista esineistä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on
sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman tutkimus, jonka yhteydessä näiden
aineettomien pääomien siirtymistä on tutkittu erityisesti perheen ja
suvun piirissä. Tutkimuksen taustalla on ajatus, että harrastustoiminnan
on mahdollista nousta perheen rinnalle aineettomien pääomien lähteeksi.

Tutkimuskohteena on aatteellinen sekakuoro Koiton Laulu, joka on
perustettu vuonna 1952 Koiton Nuorisokuoron nimellä. Perustettaessa
kuoro oli Suomen ensimmäinen nuorten työväenkuoro. 1970-luvulla
kuoro oli mukana poliittisessa laululiikkeessä. Nykyisin kuoro esittää
pitkään ohjelmistossa olleita poliittisia lauluja ja uutta kuoromusiikkia.
Kuorolaiset jakavat Koiton Laulun toiminnan kolmeen osaan: musiikin
tekemiseen, yhdessäoloon ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Tutkimus-
hetkellä kuorossa oli 59 jäsentä, joista nuorimmat olivat parikymppisiä
ja vanhimmat täyttäneet kuusikymmentä vuotta. Osa jäsenistä on ollut
toiminnassa mukana yli kolme vuosikymmentä.

Tutkimusta varten on haastateltu kolmeatoista Koiton Lauluun
tutkimushetkellä kuulunutta jäsentä. Tietoja kuoron kautta solmituista
sosiaalisista suhteista ja niissä liikkuvista resursseista kerättiin
verkostokyselyllä, johon vastasi 50 kuorolaista. Lähteinä on käytetty
myös Kansan Arkistosta ja kuoron jäseniltä löytyneitä kuoron toimintaa
kuvaavia asiakirjoja. Näihin kuuluu kuoron sähköpostilistoille vuosina
1995–2006 lähetetyt viestit.

Tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen sisällönanalyysi, eli aineistosta
esiin nousevia teemoja peilataan aineettomien pääomien aiempaan
tutkimukseen. Aineiston kerääminen ja analysoiminen on tehty
rinnakkain Grounded Theoryn periaatteiden mukaisesti. Lisäksi
tutkimuksessa sovelletaan verkostoanalyysiä. Menetelmä perustuu
graafiteoreettisiin malleihin yksilöiden välisistä suhteista ryhmissä.

Tutkimuksessa selviää, että Koiton Laulussa eri sukupolviin kuuluvat
ihmiset kohtaavat ja näitä kohtaamisia arvostetaan. Kuorolaisten
laajan ikäjakauman vuoksi kuoron kautta päästään käsiksi monenlaisiin
resursseihin. Kuoron jäsenyys edustaa tiettyä elämäntapaa ja aatteellista
valintaa johon liittyen kuorossa siirretään uudelle sukupolvelle sosiaalista
ja etenkin kulttuurista pääomaa. Kuorossa ylisukupolvinen siirto on
osittain tiedostamatonta. Aineettomia pääomia siirtyy tasa-arvoa
tavoittelevassa kuorossa eri sukupolvien kohtaamisissa sekä vanhem-
milta kuorolaisilta nuoremmille että nuoremmilta vanhemmille. Kuoron
kautta saatavien aineettomien pääomien merkitys kuorolaisten elämässä
vaihtelee paitsi ihmisestä toiseen myös yksilöllisten elämänvaiheiden
ja –tilanteiden mukaan. Kuoron apu ja tuki koetaan turvaverkoksi, joka
luo luottamuksen- ja turvallisuudentunnetta.