Seuraava Helsingin yliopiston väitöskirja on nyt luettavissa
E-thesis-palvelussa:
Markku Roinila: Leibniz on Rational Decision-Making
(humanistinen tiedekunta, filosofian laitos)
URL: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-3896-9
Väitöstilaisuus järjestetään 9.5.2007 kello 12 osoitteessa Yliopiston
päärakennus, Unioninkatu 34, auditorium XII. Vastaväittäjänä on
professori Olli Koistinen, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori
Matti Sintonen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Philosophical Studies from
the University of Helsinki.
Väitöskirjan tiivistelmä:
"Tarkastelen tässä tutkimuksessa G. W. Leibnizin (1646-1716)
näkemyksiä rationaalisen päätöksenteon teoriasta sekä jumalan että
ihmisen näkökulmasta. Ainoa jumalallinen päätös tapahtui Leibnizin
mukaan maailman luomisen yhteydessä, jolloin jumala vapaasti
valitsi parhaan mahdollisen maailman äärettömän suuresta joukosta
mahdollisia maailmoja. Siinä missä jumalan valinta perustui
absoluuttisen varmaan tietoon, käytännön inhimilliset päätökset
perustuvat lähinnä epävarmaan tietoon. Monimutkaisten valintojen
ollessa kyseessä näitä päätöksiä voidaan kuitenkin eräissä suhteissa
pitää analogisina."
"Luon tutkimuksessa yleiskuvan jumalalliseen valintaan ja tarkastelen
kriittisesti erilaisia näkemyksiä siitä, mitkä perusteet olivat jumalalle
ratkaisevia parasta mahdollista maailmaa valittaessa. Lisäksi esittelen
kattavasti Leibnizin teoriaa inhimillisestä päätöksenteosta, joka
sisältää joitakin uusia ideoita. Yksi näistä koskee todennäköisyyksien
arvioimisen keskeisyyttä – päätöksiä tehdessä tulee yrittää arvioida
sekä tekojen hyvyyttä että niiden seurauksien hyvyyttä. Leibniz
korostaa myös hyvien moninaisuutta ja niiden mahdollista keskinäistä
ristiriitatilatilannetta monimutkaisissa päätöksentekotilanteissa.
Kolmanneksi, Leibniz soveltaa heuristisia malleja hahmottaakseen
ongelmallisia valintatilanteita paremmin."
"Eräitä aiempia tutkimuksia täydentäen argumentoin, että kirjoituk-
sissaan käytännöllisestä rationaalisuudesta Leibniz sovelsi kahdenlaisia
päätöksentekomalleja. Yksinkertaisempi malli hyödyntää vanhaa
metaforaa vaa’asta ja sopii parhaiten tilanteisiin, jossa on valittava
toinen kahdesta vaihtoehdosta tai pyrittävä kompromissiin jakamalla
tavoitellut hyvät osapuolien kesken. Monimutkaisissa päätöksenteko-
tilanteissa voidaan soveltaa uutta vektorimallia, joka on sovellutus
matemaattisesta variaatiolaskennasta ja jota myös Jumala sovelsi
parhaan mahdollisen maailman valinnassaan. Mallin perustella voidaan
ihannetapauksessa löytää optimi eri hyvien välillä."
"Valaistakseni tätä erottelua ja havainnollistaakseni mallien soveltamista
tarkastelen joitakin Leibnizin käytännöllisiä kirjoituksia, joissa hän näytti
soveltavan näitä malleja. Esimerkit tukevat väitettäni, jonka mukaan
näillä päätöksenmalleilla oli systemaattista merkitystä Leibnizin
käytännöllisessä filosofiassa."