Väitöskirja kansallisesta identiteetistä Suomessa

[Jyrki Ilva]

Seuraava Helsingin yliopiston väitöskirja on nyt luettavissa
E-thesis-palvelussa:

Jorma Anttila: Kansallinen identiteetti ja suomalaiseksi
samastuminen
(valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalipsykologian laitos)
URL: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-10-3962-1

Väitöstilaisuus järjestetään 24.5.2007 kello 12 osoitteessa
valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston luentosali, Unioninkatu 35.
Vastaväittäjänä on professori Hannu Räty, Joensuun yliopisto,
ja kustoksena professori Klaus Helkama.

Väitöskirjan tiivistelmä:

Kansallinen identiteetti on yleinen enemmän tai vähemmän yhteisesti
jaettu merkitysmuodostelma. Sen piiriin kuuluvat ihmiset samastuvat
kansakuntaan kansallista identiteettiä koskevan käsityksensä mukaisesti.

Kansallisen identiteetin rakentamisen perustava prosessi, luokittelu,
kategoriointi, on sisällyttämistä ja poissulkemista. Ominaisuuksia
annetaan sisäisen ja ulkoisen määrittelyn dialektiikassa. Voidaan erottaa
erilaisia identifioitumisen muotoja kuten on sisältöjäkin. Nationalismin
ja patriotismin erilaiset identifioitumisen muodot ovat olleet esillä
tutkimuksessa. Kansallisuuksien välisen vertailuasetelman korostaminen,
ja identiteetin olemuksellinen ja siten ulosrajaavaa kehystys liittävät
identifioitumisen ulkoryhmän syrjintään ja vähättelyyn.

Suomalaiseksi identifioitumisen suhteen ei ole juuri eroja erilaisten
ryhmien välillä, esim. iän, koulutuksen tai sosiaalisen aseman suhteen.
Vaikka suoria eroja nimellisen suomalaiseksi identifioitumisen
vahvuudessa ei ole, enemmän koulutetut kuitenkin suhteellistavat
suomalaisuuttaan enemmän.

Maahanmuuttajiin hyväksyvästi suhtautuvat tuovat esiin sekä positiivisia
että negatiivisia luonteenpiirteitä. Maahanmuuttajiin avoimesti suhtautuvat
korostavat kulttuurista suomalaisuutta ja pitävät vertailuorientoitunutta
statuksellista suomalaisuutta vähemmän merkityksellisenä. Vähemmän
koulutettujen keskuudessa kulttuurisuomalaisuuden painotuksella oli selvä
yhteys avoimuuteen. Ne, jotka eivät osanneet antaa mitään spontaania
kuvausta kysymykseen, mitä suomalaisuus on, olivat selvästi muita
torjuvampia. Refleksiivinen itseymmärrys merkitsee siten avoimuutta
toisia kansallisuuksia kohtaan.

Kansallisen identiteetin sisältöjen erilaisista painotuksista saadaan
viitteitä suomalaisuuden muutoksesta. Inhimillis-moraaliset identiteetin
sisällöt ovat selvästi tärkeämpiä iältään vanhemmille. Nuoret kokevat
itsensä vanhempiin sukupolviin verrattuina suomalaisemmiksi ollessaan
ulkomaalaisten kanssa. Vanhemmille sukupolville taas oleminen
ystävien kanssa ja muut lähipiirin ihmissuhteisiin viittaavat yhteydet,
ovat suomalaiseksi samastumisen konteksteja.

Identiteetin kategoriointiin ja vertailuun perustuvaa puolta voidaan
kutsua identiteetiksi muille. Kansallisella identiteetillä voi olla myös
itseyttä ja kulttuurista itseymmärrystä korostava identiteetti itsellemme
-aspekti. Moderni Suomi-kuva -identiteetti edustaa identiteettiä muille.