Tiedekunta: Humanistinen tiedekunta
Laitos: Historiatieteen laitos
Tekijä: KOIKKALAINEN,OLLI
Tutkielman nimi: ”MILITARISMIN POISTAMINEN ON AINOA PELASTUS PERIKADOLTA” Rauhanaktivisti Aarne Selinheimo ja Suomen Antimilitaristinen liitto osana Suomen 1920-30 -lukujen yhteiskunnallista vastarintaa
Sivumäärä: 168 sivua + 12 liitesivua
URL:http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu01696.pdf
Tiivistelmä ja asiasanat: Pro gradu -tutkielma käsittelee maailmansotien välisenä aikana Suomessa vaikuttanutta Aarne Selinheimoa ja hänen perustamaansa Suomen Antimilitaristista liittoa. Tutkimuksessa kuvataan Selinheimon toiminnan, persoonan, aateystävien ja ajatusmaailman kautta, millainen mies hän oli ja mitkä tekijät kyseisenä ajanjaksona vaikuttivat toisinajattelijan toimintamahdollisuuksiin. Työn varsinainen tutkimuskysymys on, mikä oli Aarne Selinheimon ja antimilitaristisen liikkeen asema Suomen 1920-30 -lukujen yhteiskunnassa ja miksi asemasta muodostui juuri sellainen.
Tutkimuksessa hyödynnetään mikro- ja henkilöhistorialle ominaista tapaa keskittyä yksittäisen ilmiön tai tapahtuman tarkasteluun, jonka kautta kaivetaan esiin tapahtumien takaa löytyvä toimija, ihminen. Mikrohistoriallisen tutkimusintressin perimmäinen tavoite on ymmärtää ihmistä hänen omista lähtökohdistaan ja elämänehdoistaan käsin. Ympäröivän maailman katsotaan kuitenkin vaikuttavan yksilöön vahvasti esimerkiksi hallitsevana ilmapiirinä, ajattelutapoina, sosiaalisina rakenteina ja taloudellisina ehtoina.
Ennen varsinaisia käsittelylukuja tulevassa taustoitusluvussa kerrotaan yleisesti rauhanliikkeen historiasta ja Suomen 1920-30 -lukujen yhteiskunnallisesta ilmapiiristä. Käsittelyluvuissa aihe kulkee eteenpäin pääosin kronologisesti, sillä se on luontevin tapa ihmisen elinkaaren kuvaamisessa. Käsittelyluvut sisältävät myös yhteiskunnan ja taustalla vaikuttaneiden aatteiden ja ilmiöiden teemakohtaista kuvailua sekä johtopäätöksiä. Varsinaiset tutkimustulokset esitetään loppuluvussa.
Valtaosa työn lähteistä on arkistomateriaalia ja erilaisia painotuotteita. Ylivoimaisesti tärkein anti on Kansallisarkistossa sijaitsevalla Etsivän keskuspoliisin Valtiollisen poliisin arkistolla. Sen materiaaleista tätä työtä varten on tutkittu niitä henkilö- ja asiamappeja, joita EK ja sen seuraaja Valpo tekivät 1920-30 -luvuilla vaikuttaneista rauhanaatteellisista ja rauhanaatteeseen viittaavista järjestöistä ja ihmisistä sekä Selinheimon tuttavista. Lisäksi hyödynnetään muun muassa Suomen Rauhanliiton arkistoa, Helsingin yliopiston kirjaston Pienpainatekokoelmaa ja aikakauden rauhanaatteellista lehdistöä. Kirjallisuuden puolelta pääpaino on aikakauden poliittista ja henkistä ilmapiiriä käsittelevillä teoksilla sekä rauhanliikkeen historiaa luotaavilla tutkimuksilla.
Tutkimuksessa tullaan siihen tulokseen, ettei Suomen 1920-30-lukujen poliittinen mahdollisuusrakenne suosinut alkuunkaan Selinheimon pyrkimyksiä. Näin ollen kannattajakunta ja siten myös vaikuttamismahdollisuudet jäivät pieniksi. Suomessa ei yksinkertaisesti ollut tilaa antimilitarismin kaltaisille anarkistisille, ehdottoman radikaaleille, liian vasemmistomyönteisille tai kapitalismin- ja nationalisminvastaisille liikkeille. Antimilitaristien asemaan vaikutti olennaisesti myös Selinheimon luonne, joka yhdistettynä ajan ilmapiirin muodosti ylitsepääsemättömän esteen suurten kannattajajoukkojen saamiselle. Selinheimon ja antimilitaristien rooli olikin olla vastarannan kiiskiä, joita valtiovalta piti toisinaan suurina uhkina, toisinaan lähinnä ärsyttävinä mutta vaarattomina rakkikoirina.
Kohdehenkilöt: Selinheimo, Aarne; Pekurinen, Arndt; Iversen, Felix
Asiasanat: aktivismi, anarkismi, antimilitarismi, aseistakieltäytyminen, etsivä keskuspoliisi, henkilöhistoria, kansalaistoiminta, pasifismi, poliittinen historia, poliittinen kontrolli, rauhanliike, yhteiskunnalliset liikkeet, yhteiskunta Suomi 1920-30 -luvu