Pro gradu: "Ympäristömuutosta haitaksi asti"

[Jyrki Ilva]

Seuraava Helsingin yliopiston pro gradu on nyt luettavissa
E-thesis-palvelussa:

Lari Karreinen: Ympäristönmuutosta haitaksi asti. Työläisten
kokemuksia ympäristönmuutoksista Suomessa 1930–1990
(valtiotieteellinen tiedekunta, yhteiskuntahistorian laitos)
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20071742

Otteita opinnäytteen tiivistelmästä

"Tutkielma käsittelee työläisten kokemuksia Suomessa 1930–1990-lukujen
välillä tapahtuneista ympäristönmuutoksista. Aineistona on vuosina
2003–2004 järjestetty Ympäristön kasvot -muistitietokeruu. Sen 221
ympäristömuistelusta valitsin sisällön monipuolisuuden ja keskinäisten
erojen perusteella 25 muistelua. Valitut muistelijat olivat syntyneet
vuosien 1931–1980 välillä ja heistä on 15 miehiä ja 10 naisia.
Tutkimuskysymyksenäni on, miten teollistumisen aiheuttama
ympäristönmuutos vaikutti tutkittujen työläisten elämään arjessa ja
vapaa-aikana."

(...)

"Teollistumisen aiheuttamat ympäristönmuutokset rajoittivat työväestön
toimintamahdollisuuksia ja aiheuttivat monenlaisia haittoja arjen- ja
vapaa-ajan ympäristöissä. Tehtaiden hajut, melu ja ilmansaasteet
heikensivät arjen ympäristöjen viihtyvyyttä, aiheuttivat lisätyötä,
aineellisia vahinkoja sekä terveyshaittoja. Pahin ajankohta oli 1960-
ja 1970-lukujen tienoilla, jonka jälkeen ympäristön tila on parantunut.
Melun ja jätteiden haittojen koettiin koko ajan lisääntyneen."

"Vapaa-ajan ympäristöistä vesistöt muuttuivat haiseviksi ja
epämiellyttävän näköisiksi. Uiminen, kalastus ja muu vesistön käyttö
vähenivät tai jopa loppuivat kokonaan joksikin aikaa, mutta ovat
palautuneet vesistöjen puhdistuttua. Luonnontilaiset metsät ja suot
lähes katosivat. Uudet hakkuumenetelmät, metsäautotiet ja ojitus
vaikeuttivat liikkumista, pienensivät marjasatoja ja heikensivät yleisesti
näiden ympäristöjen virkistysarvoa."

"Tutkimukseni päätulos on teoria siitä, miksi suurin osa arjen- ja
vapaa-ajanympäristön muutoksista kärsineistä muistelijoista sopeutui
hiljaa ja vain neljä muistelijaa toimi haittojen vähentämiseksi.
Sopeutumista edistivät riippuvuus työpaikasta, sotien jälkeinen
alhainen elintaso sekä teollistumista ja työpaikkoja korostava,
ympäristöongelmat sivuuttava ilmapiiri. Toimintaan johtaneissa
tapauksissa keskeisimpinä tekijöinä olivat ympäristöasenteiden
muutos, viranomaistoiminnan kehittyminen, asiantuntijuus, yhteisön
tuki ja ympäristöhaitan paikallinen aiheuttaja."

"Tutkielmassa arvostellaan yleistä näkemystä ympäristötietoisuuden
ja toiminnan alkamisesta vasta 1960-luvun jälkeen, sillä jo 1900-luvun
alkupuolella kansalaiset toimivat ympäristöongelmien vähentämiseksi.
Teollistumisen aiheuttamat haitat on tärkeää tunnustaa. Muistitieto
osoittautui hedelmälliseksi ympäristöhistorian lähteeksi, jonka avulla
ympäristönsuojelun saavutukset ja niihin liittynyt kansalaistoiminta
saadaan näkyviin. Lisäksi tulokset rohkaisevat paikallisen ympäristö-
tietouden käyttöön ympäristövaikutusten arvioinnissa, mikä parantaisi
niiden kattavuutta ympäristön-, talouden- ja sosiaalisen kestävän
kehityksen periaatteiden mukaisesti."