Ulkomaankauppa

Helsingin Katajannokka. F. Liewendal, Vyer af Helsingfors och dess omgivningar, 1851-1852. Kuva: Museovirasto.
"Julistus ja suostumuskirja, kaupanteosta ja seilauksesta, annetut Wenäjän Lähetysmieheltä Paawin Istuimen tykönä, ja waihdetut wasten samankaltaista julistusta ja samanlaista suostumuskirjaa Hänen Pyhyytensä Kardinaal-Sihtieriltä; uloskäytetyt Ruomissa."
Vilkas toiminta Helsingin satamassa kertoi, että kauppa oli aina vain vilkastumassa.
Tullit
Ulkomaankaupan tavoite oli paitsi saada maahan tarpeellisia tavaroita myös tuottaa rahaa valtiolle. Von Haartmanin talouspolitiikan keskeinen tavoite oli tullitulojen lisääminen. Näillä tuloilla voitaisiin sitten rahoittaa muita valtion toimia. Politiikka näytti onnistuvan. Kun hän aloitti vuonna 1839 Suomen tullitulot olivat 371.000 hopearuplaa, tänä vuonna jo 1.216.000 hopearuplaa. Se oli nyt verojen sijaan valtion tärkein tulolähde.