Muita aiheita...
Kenraalikuvernööri
Suomen kenraalikuvernööri Alexander Menshikov oli Venäjän joukkojen ylipäällikkönä Krimillä. Hän johti Sevastopolin puolustusta, mutta joutui Nikolai I:n kuoleman jälkeen ja huonosti menneen sodan vuoksi eroamaan keväällä. Hän erosi samalla kaikista viroistaan, joten Suomeenkin tarvittiin uusi kenraalikuvernööri.
Aleksanteri II nimitti maaliskuussa uudeksi kenraalikuvernööriksi F.W.R. Bergin, joka oli tullut virkaatekeväksi jo viime vuonna. Hän oli pitkän uran tehnyt ja vaikutusvaltainen sotilas kuten edeltäjänsäkin.
Menshikovin haltuun jäi Suomessa Anjalan kartano, jonka hän sai vuonna 1842 senaatin lahjana. Naapurissa Ratulan kartanossa asui hyvä ystävä ja epävirallinen velipuoli, ministerivaltiosihteeri Alexander Armfelt.
Lakikomitea
Tänä vuonna julkaistiin ensimmäinen osa vuonna 1847 työnsä aloittaneen lakikomitean työstä. Se oli selonteko ja yhteenveto voimassa olevasta lainsäädännöstä ja sen luonteesta: Samling af de i storfurstendömet Finland gällande och intill år 1855 utkomne författningar, hwilka ändra eller förklara landets allmänna lag eller utvidga och närmare bestämma före skrifterne i de ämnen densamma omfattar.
Komitea oli jatkoa aikaisemmalle lakien kodifioimiskomitean työlle. Sitä johti pitkään prokuraattorina ollut Carl Johan Walleen.
Armahdus
Vanhan tavan mukaan uusi hallitsija osoitti laupeuttaan julistamalla yleisen armahduksen. Vapauden saivat ne jotka "ovat rikkoneet vastoin porvarillista järjestystä ja sääntöä ilman tekemätäh itsensä syypääksi johonkuhun karkeampaan rikokseen". Suomessa armahdus koski lähinnä irtolaisuudesta tuomittuja ja vähäisiä verorästejä.
Kansleri
Perintöruhtinas Nikolai nimitettiin 5. maaliskutta yliopiston kansleriksi ja kenraaliluutnantti J.R. Munck 11. syyskuuta sijaiskansleriksi vihatun kenraali Nordenstamin sijaan.