Suomen tila

Wiborg n:o 13 15.2.1856. Carl Immanuel Qvistin kirjoitus Suomen kehittymisen edellytyksistä.

Kenraalikuvernööri F.W. Bergin matkakirje ministerivaltiosihteeri Armfeltille. Kirje päivätty Jyväskylässä 27.6./9.7.1856. Armfeltin arkisto II 16 a. Kansallisarkisto.

Otto Setälän anomus kansakoulun perustamiseksi ja laukkuryssien toiminnan estämiseksi. Päivätty Ylistaro 2.8.1856.

Saa sanoa ja anoa

Suomenmaan tilaa pohdittiin ahkerasti monella taholla. Uusi hallitsija antoi puheillaan ja toimillaan ymmärtää, että suuriruhtinaskunnalla oli edessään uudistumisen aika. Tämä rohkaisi muitakin esittämään näkemyksiään. Niitä esittivät niin sivistyneistö kuin kansakin sekä myös hallitusherrat itse, etunenässä uusi kenraalikuvernööri von Berg. Hän teki maahan laajan tarkastusmatkan ja kuunteli eri paikkakuntien asukkaiden toiveita. Hän saikin kokoon suuren joukon erilaisia anomuksia. Monet niistä johtivat toimiinkin. Esimerkiksi Iisalmen kauppalahanke käynnistyi jo tänä vuonna.

Teollisuudessa tulevaisuus

Wiborg-lehdessä ilmestyi 15. helmikuuta toimittaja Carl Immanuel Qvistin kirjoitus Suomen kehittymisen edellytyksistä. Qvistin arvostelu osui piikikkäästi fennomaaneihin:

"Sanalla sanoen teollisuus on meillä välttämätön ehto aidon kansallisen hengen tulevalle kehitykselle. Ei siis pidä luulla, että teoreettinen tie, jota kansallisissa riennoissa on tähän asti eniten seurattu, olisi sinänsä riittävä..."

Suomen kielessä tulevaisuus

Maisteri G.Z. Forsman, joka käytti kirjailijanimeä Yrjö Koskinen, vastasi 4. huhtikuuta Suomettaressa Qvistin kirjoitukseen:

"... hän arvelee, että maanviljelyssääty ei voi niin suurta ja korkeata sivistystä käsittää, että se yksinänsä voisi kannattaa ja turvata Suomen kotimaista kirjallisuutta; ja –­ tuosta hän viimein päättää, että Suomenkieli ja sen kirjallisuus on auttamattomissa, ellei ihko uusi sääty –­ teollinen sääty maassamme ylene taistelevan suomalaisuuden avuksi... Tuopa avu nyt olisi verrattoman hyvä, kun vaan tuo alkamaton sääty siihen toimeen ennättäisi..."

Bergin kiertue

Kenraalikuvernööri teki kesällä tarkastusmatkan läpi koko Suomen. Hän raportoi matkan tunnelmia ja kokemuksia ministerivaltiosihteeri, kreivi Alexander Armfeltille. Bergin kirjeessä Jyväskylästä 9. heinäkuuta kerrottiin ranskaksi, missä tämä pieni kaupunki Yuevoeskula oli ja miltä se näytti. Asukkaita oli vain 747, mutta sijaintinsa puolesta paikka oli hyvinkin kehityskelpoinen. Payéné yhdisti sen eteläiseen Suomeen.

Kenraalikuvernööri sai matkallaan ottaa vastaan lukuisia suomenkielisiä anomuksia olojen parantamiseksi. Hän ei niistä ymmärtänyt sanaakaan, mutta varmaankin ne käännettiin oikein. Talonpoika Kokemäeltä, Otto Setälä, lähestyi kenraalikuvernööriä monella asialla:

"Hänen eksensinsä

Kenrali kuvernöri, kenraliajutanti,

Ritari Berg!

nöyrin toivo ! !

me tarvitsisimme suuresti kansa koulun, jossa opetetaisiin lukemaan, kirjottamaan, ja Räknäämään, ja ynnä myös tieteellistä maan viljellystä, Historiaa, ja maan tiedettä. ja eikös se olisi mahdollista että tähään saada käyttää Lainamakasiinin kassoja!

Paljo pahaa vaikuttaa seurakunnassamme, ne niin kutsutut laukkuvenäläiset, joita asuu täälä suuret joukot usiassa talossa, ja viettävät aikansa joutilaisuudessa, juopumisesa, Haureuudessa ja muisa pahoisa esimerkeisä, ja myös käyvät ympäri täsä ja liki Pitäjissä luvattomalla kaupalla, Pettämässä ysinkertaisia. eikös olisi mahdollista teidän ylhäisyytenne että ne estetäisiin ! !

Olen aina nöyrin palvelia ja alammainen Otto Setälä talon mies

Sonnilan kylästä ja kokemäen Pitäjästä"