Sota vai rauha?
Litteraturblad n:o 5 toukokuu 1863: J.V. Snellman: Krig eller fred för Finland.
Kirjoitusta kommentoitiin Ranskan ja Englannin lehdissä. Ajatus puolueettomuudesta oli epäluottamuksen osoitus keisarikuntaa kohtaan. Kaikkein pahinta oli, että Ruotsissa tuli julkisuuteen mielipiteitä, että Suomi irrotettaisiin Venäjästä, jos sota alkaisi. Niitä levittivät myös maassa asuvat suomalaiset.
Venäjällä odotettiin, että suomalaiset antavat täyden tukensa emämaalle. Tämä osoittautui vaikeaksi. Yliopisto ja maan kaupungit eivät lähettäneet Pietariin adressia, jossa vakuutettiin uskollisuutta. Tämä hermostutti ministerivaltiosihteerin, sillä asian johdosta Ruotsissa levitettiin huhuja, että Suomessa odotetaan tilaisuutta nousta Venäjää vastaan. Hänen apulaisensa kirjoitti:
"Suomi on täydellisesti onnistunut tuhoamaan kaiken luottamuksen ja karkottamaan kaikki sympatiat Venäjällä, minkä jälkeen kaikki muistutuksemme Keisarille, että hän vielä luottaa suomalaisten lojaalisuuteen, ovat arvottomia".
Valtiopäivät olivat vaarassa jäädä epäluulon jalkoihin.
Professori J.V. Snellman, joka oli juuri kutsuttu senaattoriksi, kirjoitti toukokuussa Litteraturbladetiin artikkelin Krig eller fred för Finland. Kirjoitus oli vastalause liberaalien toiveelle jäädä puolueettomaksi:
"... mutta se ainakin on varmaa, että kansa, joka etsii kohtaloaan sodan mittelöstä pystymättä itse edes pikkusormen vertaa vaikuttamaan sen ratkaisuun, on kevytmielistä väkeä ja ansaitsee kevytmielisen kohtalon, pahan äkillisen kuoleman."
Samaan aikaan tunnettu venäläinen anarkisti Mihail Bakunin oli Ruotsissa ja sanoi siellä: "Ojennamme kätemme Suomelle, joka tavoittelee vapautta ja riipumattomuutta."
Snellmanin kirjoitus oli suomalaisen mielipiteen vedenjakaja. Uskollisuus emämaalle oli turvallinen ratkaisu. Kaikki muu oli seikkailupolitiikkaa eikä isänmaallisuutta kuten väitettiin.