Lakia kansalle
Asetus hopean vientikiellosta 1862. Pirkkalan seurakunnan asetuskokoelma. Tampereen yliopisto.
Tästä huolimatta Suomen perustuslaillinen asema oli epäselvä. Hallitsijan yksinvaltaa ei voitu asettaa kyseenalaiseksi. Ylioppilaat olivat kuitenkin keksineet poliittisen iskulauseen "eläköön perustuslaki", jossa oli uudenlainen vivahde. Valtiopäivien kokoontuminen vahvisti samaa henkeä: Suomen kansa ja valtio alkoivat saada selvemmän, Venäjästä erottavan, hahmon. Palmén itse ajatteli, että Suomi ei ollut oikea valtio, vaan provinssi.
Suomalaiset saivat tietää laeista, kun ne luettiin kirkon kuulutuksissa aina jumalanpalveluksen jälkeen. Kuvassa näkyy kirkkoherran merkintä, että viime vuoden lokakuussa annettu asetus hopean viennistä luettiin Pirkkalan kirkossa 18. tammikuuta tänä vuonna. Viive johtui myös siitä, että asetus on painettu Helsingissä vasta 4. joulukuuta.
Tänä vuonna ilmestyi Palménin suurelle yleisölle tarkoittama Lainopillinen käsikirja yhteiseksi sivistykseksi. Sen suomennoksen teki Elias Lönnrot, joka näin loi samalla uutta lakisanastoa. Kirjassa selitettiin oikeustieteen luonnetta, mutta myös maan lakien pääkohdat lähinnä arkisen lainkäytön kannalta.