Muita aiheita...

Eläinrääkkäys

"Jos joku harjoittaa toisen eläintä kohtaan semmoista tahallarääkkäystä, kuin Rakennuskaaren 22 luvun 2 tai 6 –§:ssä taikka 8 –§:n neljännessä kohdassa sanotaan, vetäköön sakkoa kymmenestä kahteen sataan markkaan, niin jaettavaksi, kuin Oikeudenkäyntikaaren 32 luku, 1 –§ säätää. Jos hän ei voi sakkojansa maksaa, istukoon vankeudessa vedellä ja leivällä sen verran aikaa, joka vastaa kolmatta osaa tuomitusta sakkomäärästä. Sama laki olkoon, jos joku omia tai muiden eläimiä pidellessä muuten osoittaa julkinaista julmuutta. Jos rikos tehdään aikomuksella kostaa jotakin eläimen omistajalle, luettakoon se raskauttavaksi seikaksi." ((K.M. armollinen asetus eläinten tahallarääkkäämisestä. 20.6.1864))

Eläintaudit

Eläintaudit olivat vakava uhka. Ne uhkasivat yhä useammin, koska karjaa tuotiin ulkomailta Suomeen. Tästä syystä annettiin asetus "koskeva mitä tarttuvain eläntautien estämiseksi ja häätämiseksi pitää vaarin otettaman". Asetuksessa kumottiin 1700-luvulta peräisin olevat määräykset ja annettiin uudet. Kun eläin havaittiin sairaaksi, se oli eristettävä, ja asiasta oli ilmoitettava viranomaisille. Asetus määräsi, mitä viranomaisten oli tehtävä taudin kulun estämiseksi. Menettelystä sairaiden eläinten kanssa annettiin erillinen ohje. Karjaruttoa tavattiin useimmin Itä-Suomessa, minne se levisi Venäjältä. Kerran menetettin satoja nautoja.

Lahjoitusmaat

Matias Akiander julkaisi historiallisen selvityksen Om donationerna i Viborgs län. Lahjoitusmaakysymys oli jälleen ajankohtainen, koska–  niiden lunastamista Suomen valtiolle suunniteltiin.

Rajan muutos

Rajajoen eli Siestarjoen asetehtaan alue Kivennavan pitäjässä erotettiin Suomesta ja liitettiin Pietarin kuvernementtiin. Perusteluksi esitettiin, että tehdas kuului kruunulle ja sen työntekijät olivat venäläisiä, jotka eivät tunteneet suomen kieltä ja lainsäädöksiä. Suomen sijaan he sopivat paremmin asumaan Venäjän puolelle. Samalla Venäjän vallan alle siirrettiin myös Raivolan rautaruukin venäläiset työntekijät . He saivat olla Suomessa passin turvin.

Asetehtaalla oli vanhastaan patronaatti ja metsänkäyttöoikeus laajoihin maihin Kivennavalla ja Uudenkirkon pitäjässä. Alue oli liitetty Suomeen vuonna 1812, jota ennen se oli kuulunut Pietarin kuvernementtiin.Suomelle luvattiin rajansiirrosta korvaukseksi joko kaistale Jäämeren rannikkoa tai alue Arkangelin kuvernementista.¹

Huippuvuorilla

N.A.E. Nordenskiöld teki jälleen matkan Huippuvuorille. Hän oli nyt ensi kerran retken johtajana.