Kuolleita
Suomen entinen kenraalikuvernööri Arseni Zakrevski kuoli 23. tammikuuta Firenzessä. Hän oli syntynyt 1786 Tverin kuvernementissa. Zakrevski oli kenraalikuvernöörinä vuosina 1823 - 1831. Hän ei ollut Suomessa erityisen pidetty, koska hän hoiti virkaansa kuten sotilas ja oli ilmeisen yksiviivainen mies. Vuodesta 1828 hän oli Venäjän sisäministerinä, mutta joutui kolme vuotta myöhemmin eroamaan kaikista viroistaan. Sittemmin hän toimi vielä Moskovan sotakenraalikuvernöörinä.
Sukuhaaransa viimeinen kelloseppä Juhana Jaakonpoika Könni kuoli Ilmajoella. Hän oli syntynyt siellä vuonna 1798. Hän oli rakentanut tornikellot mm. Haminaan ja Pietariin. Juhana perusti myös kellotehtaan, jossa valmistettiin viikon, päivämäärän, karkausvuodet ja kuun vaihtelut näyttäviä kelloja.
Majuri ja kielimies Jakob Fredrik Lagervall kuoli 7. marraskuuta Helsingissä. Hän oli syntynyt 1787 Kontiolahdella kappalaisen poikana. Jätettyään sotilasuran hän viljeli maata ja kirjallisuutta. Hän julkaisi 1834 teoksen Ruunulinna. Se oli karjalaiseen ympäristöön sovitettu mukaelma Shakespearen Macbethista. 1847 ilmestyi vanhalla suomalaisella runomitalla kirjoitetut näytelmät Tuhkapöperö, Kaini ja Josephi ja Judithi. Hän kirjoitti myös muistelmansa En karelsk jägares sorgliga minnen, jotka hän toimitti Suomi-aikakauskirjaan.
Jalkaväenkenraali ja yliopiston sijaiskansleri Johan Reinhold Munck kuoli 26. heinäkuuta Hausjärven Erkkylässä. Hän oli syntynyt 1795 Hämeenlinnassa maaherra, vapaaherra Johan Henrik Munckin poikana. Munck loi hienon uran Venäjän armeijassa osallistuen mm. Pariisin valtaukseen 1814 ja Turkin sotaan 1829 - 1830. Hän erosi armeijasta 1843, ja hänet nimitettiin Haminan kadettikoulun johtajaksi. Aleksanteri II nimitti hänet vuonna 1855 yliopiston sijaiskansleriksi, jolloin hän edisti yliopiston suomalaistamista. Hän joutui useasti vaikeuksiin opiskelijoiden kanssa, mutta pysyi virassaan hallitsijan luottomiehenä. Hänen suvun jäsenillä oli edelleen korkea asema Ruotsin hovissa.
Aleksanteri II:n vanhin poika, perintöruhtinas Nikolai Aleksandrowits "kovan taudin jälkeen nykyisen huhtikuun 24. päivänä levollisesti vaipui kuoleman uneen Nizzan kaupungissa Franskan Keisarikuntaa, 21 vuoden 7 kuukauden ja 4 päivän vanhana".
Samaten Suomen kirkoissa luettiin tänä vuonna myös toinen Armollinen ilmoitus, joka kertoi, että hallitsijan täti, Hänen Majesteettinsa Ruhtinatar Anna Pavlovna, Alankomaita hallitsevan Kuninkaan äiti ja Kuningas Wilhelmi II:n leski oli 79-vuotiaana tästä ajallisesta elämästä iankaikkiseen muuttanut.