Paperitehdas

Hatanpään kartanon omistaja L.G. Lefgren sai oikeuden uuden paperitehtaan perustamiseen Tampereelle. Hän sai itse asiassa apteekkari J.H. Långhjelmin privilegion, jota tämä ei ollut käyttänyt. Lefgrenkään ei alkanut rakentaa uutta tehdasta, vaan odotteli miten kaupungissa jo olevan paperimyllyn käy. Sellaisen omisti Tammerkosken rannassa Abraham Häggman, mutta laitos oli nyt lamassa.

Suomessa oli tällöin muutama pieni paperimylly, joissa kaikissa paperi valmistettiin käsin. Raaka-aineena oli lumpuista eli ryysyistä liotettu, raudoilla pieneksi hakattu ja keitetty massa. Se kaadettiin kehikkoihin, joiden pohja oli ohutta metalliverkkoa tai vettä läpäisevää kangasta. Massa jäi verkon pinnalle. Näin saatu paperimassa puristettiin ruuvipuristimella kuivaksi ja kovaksi. Laatua parannettiin vielä lisäämällä paperiin liima-ainetta, kuivaamalla se lämpimässä ilmassa ja kiillottamalla pinta.

Paperia valmistettiin lähinnä kirjoituspaperiksi, hienompia laatuja seteleitä varten ja jonkin verran koristeeksi ja tapeteiksi.