Mitä Suomessa tapahtuu?

Saksan ja Ranskan sota päättyi suuriin poliittisiin mullistuksiin. Saksan keisarikunta julistettiin syntyneeksi Versailles'n peilisalissa. Preussin kuninkaasta Vilhelmistä tuli 18. tammikuuta keisari Vilhelm I ja pääministeri Otto von Bismarckista liittokansleri.

Ranskan keisari Napoleon III joutui saksalaisten vangiksi ja Ranska julistettiin tasavallaksi. Tämä oli Ranskan kolmas tasavalta. Ranska luovutti Saksalle Elsass-Lothringenin ja joutui maksamaan suuret sotakorvaukset. Pariisissa perustettiin 26. maaliskuuta vallankumouksellinen neuvosto eli kommuuni. Se kukistettiin taisteluiden jälkeen 28. toukokuuta.

Saksan ja Ranskan sota sekä Pariisin kommuuni saivat aikaan pelkoa ja hämmennystä Euroopan hallitsijahuoneissa. Venäjällä kiinnitettiin jälleen huomiota Suomen erikoisasemaan. Joidenkin mielestä suomalaiset elivät keisarikunnan siivellä, eivät ottaneet osaa maan puolustukseen ja olivat poliittisesti epäluotettavia. Tällaisia näkemyksiä levittivät kansallismieliset lehdet. Keisarin lähipiiri puolestaan näki, että suomalaiset olivat hyvinkin uskollisia. Olihan maan armeijassa myös paljon suomalaisia upseereita korkeissa asemissa. Vapaamielinen lehti St. Petersburgskija Vedomosti kirjoitti huhtikuussa artikkelin "Mitä Suomessa tapahtuu?" Se ei yhtynyt valitukseen suomalaisten kiittämättömyydestä.

Kommuuni

Pariisin kommuunin tapahtumat olivat keskeisenä ulkomaanuutisten aiheena Suomen lehdistössä. Kommuunin toiminnan katsottiin kohdistuvan kaikkea sitä vastaan, mitä Suomessa pidettiin perusarvoina: omaisuuden pyhyyttä, uskontoa, henkilökohtaista koskemattomuutta ja perhettä. Senaatin rukouspäivän julistuksessa esitettiin ankaraa arvostelua kommuunia kohtaan. Se oli valheellista veljeyttä. Pariisin kommuunin toiminta oli poikkeamista "Jumalan järjestyksestä". Uudet aatteet tulisivat vain viemään uudenlaiseen orjuuteen. Näin valtion ja kirkon puolesta varoitettiin alamaisia tästä uudesta harhaopista, joka lupasi kaikille maallista hyvää.

Kirkossakäynti

Papisto valitteli eri puolilla maata, että virkamiehet eivät enää juuri käyneet kirkossa.–  Asiasta käytiin keskustelua myös lehdistössä. "Jos voidaan osoittaa, että ihmissuku on luonnollisen kehityksen tuote, lienee varsin lähellä oivallus, että myös ihmisten mielteet ja käsitteet ovat sitä", kirjoitti Helsingfors Dagblad 14. syyskuuta.

Valitus piti paikkansa, sillä varsinkin yläluokkaiset ihmiset eivät pitäneet itselleen tarpeellisena olla kuulemassa paikallisen papin saarnaa. He ymmärsivät asiat muutoinkin. Pappien mielestä he olivat vaarallinen esimerkki alemmille luokille, ja tästä alettiin olla huolissaan.