Muita aiheita...
Valtiopäiväkutsu
Hallitsija määräsi valtiosäädyt koolle tulevan vuoden helmikuussa. Tämä oli ensimmäinen kutsu, joka annettiin uuden, kaksi vuotta vanhan, valtiopäiväjärjestyksen aikana. Vaikka asia oli määrätty perustuslaissa, keisarin kutsu oli muodoltaan käsky.
Lahjoitusmaat
Kurkijoen tilat päätettiin lunastaa ensimmäisenä lahjoitusmaana. Suomen valtio osti maat ja myi ne edelleen sitä viljelleille talonpojille pitkällä maksuajalla. Kurkijoen maat tulivat sopivasti myyntiin pakkohuutokaupan kautta. Säädyt ottivat lainan ostoja varten vuonna 1867.
Kevyt kouluhallitus
Pilalehti Weitikka otti osaa ajankohtaiseen koulukeskusteluun. Kouluhallitus todettiin punnituksessa kovin kevyeksi. Sitä vastaan oli niin yleinen mielipide kuin valtion raha-asiat.
Morgonbladet
Ruotsinkielinen mutta suomenmielinen lehti, Morgonbladet julkaisi 5. joulukuuta näytenumeron. Tällä lehdellä fennomaanit kilpailivat pääkaupungin ruotsinkielisten lehtien kanssa. Suurin levikki oli Hufvudstadsbladetilla, eikä Uusi Suometar innostanut pääkaupunkilaisia lukijoita.
Helsingin lehtimaailmassa oli myös toinen ruotsinkielinen uutuus Vikingen. Se oli A.O. Freudenthalin ja muiden svekomaanien eli ruotsinmielisten lehti. Lehti arvosteli fennomaaneja, joiden nähtiin pyrkivän yksikieliseen yhteiskuntaan, jossa ruotsinkielisellä kansanosalla ei olisi sijaa. Lehdestä sai alkunsa poliittinen ryhmänimi viikingit.
Ruotsalaiset
Vikingen julkaisi huhtikuussa laajan artikkelin, jossa puolustettiin maan ruotsinkielistä säätyläistöä:
"... ruotsalaisella säätyläisluokalla, joka on ollut ja on yhä meidän kulttuurimme tärkein kannattaja ja edistäjä, on varma ja selvä paikkansa Suomen kansan keskuudessa, koska sillä on nämä tehtävät ja se muodostaa ikään kuin meidän maamme ruotsalaisten kärjen. Tähän luokkaan ovat keskittyneet ne voimat, joita ruotsalainen kansanosa on tuottanut meidän kulttuurimme avuksi ja edistämiseksi tai omaksunut samaan tarkoitukseen muilta tahoilta, enimmäkseen maan puhtaasti suomalaisesta väestöstä..."