Muita aiheita...
Venäjän kieli
Yliopiston stipendejä jaettaessa oli suosittava parhaiten venäjää taitavia. Asiasta annettiin asetuksen muutos 18. tammikuuta. Hallitus piti tärkeänä, että maan tulevat virkamiehet osaisivat venäjää. Varsin monet opiskelivatkin sitä, ja vastustajia olivat lähinnä ne ylioppilaat, joilla oli jyrkkiä poliittisia mielipiteitä.
Perunarutto
Amerikassa ilmenneen perunaruton (doyphora decempunctata) vuoksi "potaatien" tuonti Suomeen muualta kuin Venäjältä kiellettiin 18. toukokuuta.
Karhuja
Kiertävät tivolit kulkivat ympäri maata. Eläinten kesyttäjät olivat erikoisen suosittuja. Monen sivistyneen mielestä tällainen puuha oli eläinrääkkäystä. Kansa ei karhuja säälinyt, vaikkakin kunnioittikin niitä. Karhu oli virallisesti petoeläin, joiden kaatamisesta valtio maksoi tapporahaa. Vuosittain karhuja kuoli metsästyksessä lähes sata.
Teatteri
Aleksis Kiven näytelmä Nummisuutarit esitettiin ensimmäisen kerran 24. syyskuuta Oulussa.
Merimieslähetys
Merimieslähetysseuran, jonka virallinen nimi oli Yhdistys sielunhoidon hankkimista varten Suomen merimiehille ulkomaan satamissa, säännöt vahvistettiin 22. kesäkuuta. Yhdistys laitettiin alulle viime vuonna, kun norjalainen pappi J.C. Storjohann vieraili Suomessa. Yhdistys aikoi perustaa merimieskirkkoja niihin satamiin, joissa oli eniten suomalaisia merimiehiä. Kiinnostus asiaan oli kuitenkin ollut pientä.
Diakonissalaitos
Aurora Karamzin osti Helsingistä talon vuonna 1867 perustamalleen diakonissalaitokselle.
Reimarit
Maaliskuussa tarkennettiin vuoden 1870 asetusta merimerkeistä: "...viitta mustalla tupsulla ja alaspäin olevalla huiskulla (luudalla) tangossa, jonka yläpuoli on punainen ja alapuoli valkoinen, ilmoittaa karin olevan idän puolella..."
Kääntösilta
Hämeenlinnaan valmistui kääntösilta, jota pitkin junarata ylitti vesitien. Tämä ihme sai ohjesäännön, jossa määrättiin miten sillalla toimitaan. Sen mukaan "siltavahdin pitää nöyrästi ja kohteliaasti oleman yleisölle apuna kaikessa siinä, mikä hänen virkatoimeensa kuuluu...".
Kirja maailmalta
Ludv. Hevésyn teos Räätälinkisälli Andreas Jelkyn merkilliset elämänvaiheet neljässä maailman osassa julkaistiin suomeksi.
Otto Donner julkaisi kielitieteellisen tutkielman aiheesta Om Finnarnes forna boningsplatser i Ryssland. Siinä hän oikoi aikaisempia käsityksiä suomalaisten alkuhistoriasta. Tänä vuonna hänet nimitettiin sanskritin ja vertailevan kielitieteen ylimääräiseksi professoriksi. Venäjän lisäksi Donner teki tutkimusmatkoja myös Lappiin, missä hän tutki saamelaisia ja näiden kieltä.
Arvomerkkejä
Kaksi suomalaista sai tänä vuonna poikkeuksellisen korkean venäläisen arvon. Kenraali, sotaneuvoston ja valtakunnanneuvoston jäsen, A.E. Ramsay sai Venäjän korkeimman kunniamerkin, Pyhän Andreaksen suurristin. Hän oli ensimmäinen suomalainen sotilas, joka pääsi tähän asemaan.
Ministerivaltiosihteerin apulainen C.E.K. Stjernvall-Walleen sai todellisen salaneuvoksen arvon. Hänen sisarensa oli aikaisemmin hovineitinä tunnettu Aurora Karamzin.
Uutisia1
Hans Christian Andersen. Minnesord af Mbl.red. Morgonbladet
Hans Kristian Andersen. Elämän satu. Suomen Kuvalehti
Landskapsmålarinnan Fanny Churberg begifvit sig till Paris. Morgonbladet
K.F.I., Niilo Adolf Eerik Nordenskiöldin tutkimusretket pohjan perillä. Kirjallinen Kuukauslehti
Herra H. Samson, kaupaksi näön vahvistamisen esineitä. Oulun Viikko-Sanomat
–