Valtiopäivät
Aleksanteri III:n avajaispuheen viimeinen sivu 24.1.1882. Venäjänkielinen. Sen.yleinen kanslia Ei 5. Kansallisarkisto.
Valtiopäivien suuri valiokunta 1882. Kuva: Museovirasto.
"Suomen talollissääty... aina on ollut teeskentelemätön rakkaudessaan Hallitsijaansa... Etupäässä on Talollissäädyn valittaminen sitä suurta surua, mikä on kohdannut Keisarillista Majesteettia ja kaikkia sen uskollisia alamaisia sen inhottavan tapauksen kautta, joka on riistänyt hengen Keisarillisen Majesteetin Korkiastirakastetulta isältä..."
Aleksanteri III ei itse osallistunut avajaisiin, vaan häntä edusti uusi kenraalikuvernööri Heyden. Tämä luki hallitsijan puheen venäjäksi, joka sen jälkeen käännettiin ruotsiksi ja suomeksi. Puheessaan Aleksanteri kehui hallitusta, varsinkin sen toimia viime vuoden huonon sadon koittaessa. Hän luki asiat, jotka tulivat säätyjen päätettäväksi. Näistä tärkeimpiä oli maan sotalaitoksen ylläpito.
Valtiopäiville esitettiin hallituksen eli senaatin kertomus siitä, mitä maassa oli tehty edellisen kokouksen jälkeen. Kertomus oli lähinnä luettelo annetuista laeista tai ilmoitus, että hallitsija ei ollut jotakin lakia vahvistanut. Hallituksen esityksiä oli valtiopäivillä 43, joista hyväksyttiin 37. Valtiopäiväedustajat tekivät yhteensä 195 anomusehdotusta. Säädyt päättivät mm:
- – sotaväen kustannuksista;
- – mallasjuomien myynnistä ja anniskelusta;
- – irtolaisasetuksesta, jonka mukaan irtolainen oli sellainen työhön kykenevä Suomen kansalainen, joka oman kuntansa ulkopuolella kuljeksi työttömänä voimatta elättää itseään; josta ei kukaan muukaan pitänyt huolta; ja joka sen ohessa harjoitti siveetöntä ja säädytöntä elämää. Tällaisen irtolaisen kuvernööri voi määrätä yleiseen työhön.
Aikaisemmin irtolaisena voitiin pitää ketä tahansa epäitsenäistä henkilöä, joka ei ollut toisen palveluksessa.
Valtiopäivillä toimi 12 valiokuntaa.Valiokunnissa säätyjen edustajat valmistelivat asioita yhdessä, vaikka päätökset tehtiin säädyittäin. Säädyt päättivät pystyttää muistopatsaan Aleksanteri II:lle. Asiaa varten perustettiin komitea. Samoin tehtiin säätytalon rakentamisasiassa.
Säädyt hyväksyivät hallitsijan esityksen säätyjen esitysoikeuden laventamisesta, mutta asia jäi seuraaville valtiopäiville. Valtiopäivät päättyivät kesäkuun 6. päivänä ja hajaantuivat hallitsijan antamalla käskyllä. Päättäjäiset olivat yhtä juhlalliset kuin avajaisetkin.