Herrat vaihtuvat
Venäjällä vaihdettiin korkeimpia virkamiehiä ja keisarin lähimpiä avustajia. Syrjään saivat jäädä ne, joiden ura oli perustunut pitkään tuttavuuteen Aleksanteri II:n kanssa. Näitä olivat mm. kreivi Loris-Melikov, sotaministeri Miljutin ja hoviministeri Adlerberg. Uusista vaikuttajista olivat tärkeimpiä Pyhän Synodin yliprokuraattori Pobedonostsev, ulkoministeri von Giers ja ministeri D.A. Tolstoi.Muutos näkyi heti myös Suomessa. Kenraalikuvernööri, jalkaväen kenrali, kreivi Nikolai Adlerberg erosi ja hänen sijaansa nimitettiin 2. kesäkuuta myös kenraali, kreivi F.L. Heiden. Adlerberg nimitettiin valtakunnanneuvoston jäseneksi, mikä tosiasiassa merkitsi kuitenkin aseman menetystä. Uusi kenraalikuvernööri oli Baltian saksalaista aatelistoa, vaikka hän oli syntynyt Suomen Viaporissa.
Suomen ministerivaltiosihteeri Carl Emil Knut Stjernvall-Walleen erosi myös ja hänen tilalleen nimitettiin valtiosihteeri Theodor Bruun. Hän oli varakkaan haminalaisen kauppiaan poika, joka loi näyttävän virkauran ensin Venäjällä ollen mm. senaatin jäsen. Syksyllä hänestä tuli myös yliopiston kansleri, kun virkaan nimitetty perintöruhtinas Nikolai oli alaikäinen. Stjernvall-Walleen ehti hoitaa tehtävää ensin muutaman kuukauden.