Hirvittäviä voimia
Hallitsijan kuolema oli vuoden suurin tapahtuma Venäjällä ja Suomessa. Se oli pääasia myös lokakuussa annetussa rukouspäiväjulistuksessa:"Kun Herran kaikkivaltias tahto sallei, että Suomen unhottumaton hyväntekijä, Suuriruhtinas, Keisari Alexander II kaatui murhaajankädestä, oli tämä kansallemme kova kohtaus, joka kaikkialla maassamme jokaisessa sydämessä herätti säikähdystä, kauhua ja ennen kaikkea vilpitöntä, syvää murhetta, mutta joka myöskin jokaiselle vakaamieliselle ilmaisi, mitä hirvittäviä voimia liikkuu siinä ajassa, jonka lapsia me itse olemme. Ja tämä ajatus kehoittakoon..: Tehkäät parannus, sillä taivaan valtakunta lähestyy."
Ensimmäinen tieto Aleksanteri II:n kuolemasta tuli Suomeen sähkeenä. Sisäasiainministerin sähkösanoma tuli kenraalikuvernöörille iltapäivällä 13. maaliskuuta. Murha tapahtui klo 1.45. Sähkösanomassa kerrottiin, että keisarin vaunua kohti heitettiin kaksi pommia, joista toinen osui vaunuun. Keisari vietiin haavoittuneena talvipalatsiin. Hän sai pyhän ehtoollisen ja menehtyi saamiinsa vammoihin.
Samalla viikolla annettiin virallinen julistus, jossa kehotettiin alamaisia viettämään keisarimurhan johdosta perinteistä valituspäivää toukokuun viimeisenä. Tekstin mukaan Aleksanterin hallituskausi oli merkittävin "ajanjakso, jonka Suomen kansa tähän asti on elänyt".