Kuolleita
Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II kuoli 13. maaliskuuta pommihyökkäyksessä Pietarissa. Hän oli syntynyt 1818 Moskovassa keisari Nikolai I:n poikana. Aleksanteri nousi valtaistuimelle vuonna 1855.
Entinen profesori ja senaattori, kansallisen herätyksen johtomiehenä pidetty filosofi, Johan Wilhelm Snellman kuoli 4. heinäkuuta Kirkkonummella. Kesäkuussa oli vietetty juhlallisesti hänen 75-vuotispäiväänsä. Snellmanin uran huipentuma oli vuonna 1863, jolloin valtiopäivät kokoontuivat ja hänen onnistui saada keisarilta laki suomen kielen aseman kohentamisesta. Snellman erosi senaatista riitojen vuoksi vuonna 1868. Hautajaiset olivat kansallinen surujuhla.
Runoilijaprofessori Fredrik Cygnaeus kuoli 7. helmikuuta Helsingissä. Hän oli syntynyt vuonna 1807 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli sittemmin piispaksi valittu pappi Zacharias Cygnaeus. Fredrik Cygnaeus tuli tunnetuksi ylioppilaiden innostajana ja taiteen tukijana.
Fredrik Berndtson kuoli 2. marraskuuta Helsingissä. Hän oli syntynyt vuonna 1820 Falunissa vuorimekaanikon poikana. Hän kirjoitti runoja ja näytelmiä. Friaren från Åbo oli menestys. Samoin Ur lifvets strid oli menestys, mutta se kiellettiin, koska kertoi vuosien 1808-09 sodasta. Myöhemmin Berndtson oli toimittajana ja virkamiehenä kenraalikuvernöörin kansliassa. Hänen poikansa oli tunnettu taidemaalari.