Mielisairaalat
Mielisairaiden hoitoa järjestettiin uudelleen perustamalla ns. ylösottolaitoksia lääninsairaaloiden yhteyteen ja erillisiä hoitolaitoksia parantumattomasti sairaita varten. Samalla lopetettiin sijat "koetus-hourunparannusta" varten. Ne olivat kokeiluja ensihoitopaikkoja yleisissä sairaaloissa.
Ylösottolaitos sairasmielisiä varten päätettiin perustaa viiteen lääninsairaalaan. Niissä oli yhteensä 92 sairaspaikkaa. Fagernäsin taloon Niuvanniemen kylään Kuopion lähelle perustettiin "yhdistetty parannusja hoitolaitos sairasmielisiä varten", jossa oli 120 paikkaa. Sen vuosibudjetti oli 86.000 markkaa. Hoitopaikan hinta oli täten yli 700 markkaa vuodessa. Se vastasi työntekijän vuosipalkkaa.
Koska mielisairaalaan jouduttiin sijoittamaan potilaita myös vasten heidän omaa tahtoaan, sisäänotosta oli oltava tarkat säännökset. Sellaiset annettiin asetuksella tammikuussa. Jokaisesta piti täyttää kaavake, jossa selvitettiin potilaan tilaa ja tarpeellisia taustatietoja. Siinä kysyttiin:
"Ovatko uskonhaaveksimus tahi väärät mielipiteet ja hairahtuneet käsitteet tässä suhteessa aikaansaaneet mielenvian tahi siihen myötävaikuttaneet... mitä laatua on tämä haaveksimus ollut?"
Hoidosta määrättiin seuraavaa:
"Sairaita pitää lempeästi kohdeltaman. Pakkokeinoja älköön käytettäkö, paitsi milloin sitä välttämättömästi tarvitaan sitä varten, että sairas ei voisi vahingoittaa itseään tahi muita."