Epäilys
Virallinen totuus
Senaatin antama rukouspäiväjulistus käsitteli tänä vuonna maallistumisen ja Jumalasta luopumisen vaaraa. Julistus vakuutti:
"Meidän siis ei koskaan tarvitse epäillä Kristuksen kirkon lopullisesta voitosta, sillä sota on Herran, kyllä Hän sen tekee, mutta tärkeä on meille kaikille, että me tässä taistelussa pahuutta ja jumalattomuutta vastaan itsessämme ja ulkona, jossa me jokainen taistelemme elämän ja kuoleman uhalla, oikein eroitamme totuuden valheesta emmekä maailman moninaisilta menoilta vieteltäisi pois siitä totuudesta, joka on ijankaikkinen".
Julistuksessa varoitettiin alamaisia uskomasta ajan "valenaamereihin".
Nuorta epäuskoa
Julkiseen sanaan ilmestyi yhä useammin mielipiteitä, joissa epäiltiin yksinkertaista jumalanpelkoa. Kasvitieteen dosentti Fredrik Elfving kirjoitti Finsk Tidskrift -lehdessä tieteellisen ja uskonnollisen maailmankuvan ristiriidasta. Hän pilkkasi uskovaisia tiedemiehiäkin kirjoittamalla:
"Ja on sellaisiakin monipuolisia tyyppejä, joiden aivojen oikea puolisko ei tiedä, mitä vasen ajattelee, ja joilla ei ole tarvetta muodostaa yhtenäistä, tarkoin punnittua maailmankuvaa. On valitettavaa, että sellaisia esiintyy tiedemiestenkin keskuudessa, mutta se osoittaa pelkästään ihmisluonnon puuttellisuutta, ei muuta."
Opiskelija Pekka Aho kirjoitti:
"Tiedonhaluinen nuoriso seuraa sivistyneen maailman suuria kysymyksiä mitä valppaimmalla tavalla ja jokainen ylioppilas katsoo häpeäkseen olla tuntematta ja puolustamatta ajan hyvään päin viittaavia kysymyksiä ja taisteluita. Nuoriso lukee uusinta eurooppalaista kirjallisuutta... oikein ahmimalla ja jokainen on lukenut kaikki uusinten kirjailijain teokset ja näytelmät, vakuutettuna kun se on, että niistä voipi saada valaistusta pimeään sydämeensä ja valistusta sekä uudesta syntymistä elävään uudenaikaiseen uskoon."
Kirjailija Minna Canth oli poikkeuksellinen nainen, joka uskalsi kirjoittaa näkemistään epäkohdista julkisesti:
"Aina siitä saakka kuin farisealaiset ja kirjanoppineet raamatun valossa Kristusta vainosivat, ovat valon ja edistyksen vastustajat säännöllisesti luulotelleet herkkäuskoisia, että heillä muka on uskonto liittolaisena... On siis aivan luonnollista, että naistakin koetetaan kahlehtia pimeyteen ja orjan tilaan raamatun avulla."
Tyttökouluista hän kirjoitti, että niissä "ei ainoastaan estetä oppilaiden henkisten voimain kehitystä, vaan niissä suorastaan turmellaan ja kuoletetaan luontaisten lahjain alkuaineksetkin".
Ystävilleen Minna Canth kirjoitti avoimesti uusista radikaaleista ajatuksista, joihin hän innostunut:
"Lukuihin olen hyvin innostunut. Brandesin ja Tainen estetiikat, Bucklen 'Civilisationens historia', Spencerin 'Om uppfostran' ja 'Samhällslära', Stuart Millin 'Om friheten', 'Kvinnans underordnade Ställning' ym. Nyt aivan viimeiseltä olen lukenut 'Sociala spörsmål af Henry George' – amerikalainen kirjailija. Se on minua innostanut. Siinä niin tuodaan esiin omat tunteeni, omat ajatukseni nykyisen Kristinopin käsityksestä ja uskonnollisesta tilasta. Elämä muuttuu, jäykistyneet muodot ovat tukehduttaneet ajatuksen vapauden, kehittymisen riennot ja tunteiden elävyyden..."
Lupaavalle nuorelle kirjailija Jussi Brofeldtille, eli Juhani Aholle, Canth kirjoitti:
"... Olen ollut täällä äärettömästi ihastunut erääseen aivan uuteen kirjaan 'Sociala spörsmål'. Socialismia, ihan puhdasta socialismia. Se on parasta, mitä tähän saakka olen lukenut. Se on mainiota. Näyttää, kuinka socialismi perustuu juuri Kristuksen oppiin, ja kuinka vallalla olijat ovat uskontomme väärentäneet omien alhaisten tarkoitustensa hyväksi."
Tämä Canthin tulkinta sosialismista oli uutta Suomessa. Aikaisemmin se oli nähty vain "rikkaruohona", joka hylkää kristillisyyden jalot periaatteet. Venäjällä sosialismi samaistettiin anarkismiin.